Kyseenalaistaminen oppiaineeksi korkeakouluihin
26.03.2010
|
Me suomalaiset luomme itsestämme harhakuvaa osaajakansana. Moni meistä on suorittanut hienoja tutkintoja ja saanut hyviä arvosanoja. Mutta mitä todella osaamme ja saamme aikaan?
Asiakas ei maksa kehystetyn todistuksen perusteella
Joskus liikkeiden seinillä näkee kehystettyjä todistuksia. Useimmiten ne ovat kunniakirjoja esimerkiksi Vuoden roskakuski -tittelistä mutta joskus myös mestarikirjoja. Ekonomi, insinööri tai agronomi ei laita todistustaan seinälle roikkumaan.
Maatalousyhteiskunnassa agronomi oli kova sana. Sillä sai pehtoorin paikan kartanossa ja sama myötävire jatkui vielä puunjalostusteollisuudessa. Teollisuusyhteiskunnan aikana insinöörit valtasivat johtopaikat ja ylimmät palkkaluokat.
Kun tulimme 1980-luvulla kasinotalouden ja amerikkalaistyylisen markkinoinnin aikaan, ekonomit ottivat vallan insinööreiltä. Titteleillä taisteltiin kuin miekoilla, kunnes joku keksi hankkia tohtorin arvon. Ja naapuri keksi hankkia toisenkin tohtorin arvon.
Tutkinnoilla kilpavarustelu jatkui niin kauan, kunnes kaikille tohtoreille ja muille korkeasti koulutetuille ei enää ollut tarjolla korkeapalkkaista työtä. Syntyi akateemisia työttömiä.
Yrittäjät, jotka ovat kaikki nämä vuodet pyörittäneet maatiloja, tehtaita, kauppoja ja palveluyrityksiä, eivät ole titteleillä kilpailleet. Monella heistä ei ole mainittavaa koulutusta. Silti he ovat pärjänneet.
Tekemällä työnsä hyvin ja palvelemalla asiakkaitaan auliisti yrittäjä saa tulonsa. Asiakas ei ole kiinnostunut hänen koulutuksestaan vaan siitä, millaisia tuotteita tai palveluja hän myy ja millä hinnalla.
Titteleillä on sananvalta
Koska pienyritykset ovat pieniä, yrittäjiä ei kuunnella yhteiskunnassa. Aivan muut ihmiset ovat luoneet yleisen mielikuvan yrittäjästä. Tähän kuvaan ovat vääristävästi vaikuttaneet ne äkkirikastuneet yrittäjät, jotka ovat varakkuutensa vuoksi päässeet tiedotusvälineisiin kehuskelemaan Jaguariensa määrällä.
Yleensä yrittäjyydestä kysytään professoreilta, jotka eivät ole ehkä milloinkaan elämässään uskaltaneet uhrata edes sekuntia ajatukselle yrittäjäksi ryhtymisestä. Professorilla saattaa olla yritys, mutta hän ei silti ole yrittäjä.
Nykyinen yhteiskunta on työmarkkinoiden kyllästämä mutta tilanne on muuttumassa. Esimies – alainen -suhteen tilalle on tulossa asiakas – palvelija -suhde.
Jos yritys ei kykene tyydyttämään asiakkaidensa tarpeita niin, että asiakkaat ovat halukkaita maksamaan tuotteista riittävästi, kassavirta tyrehtyy ja konkurssi tappaa. Tämä on sekä yrittäjän että hänen henkilökuntansa kohtalonkysymys.
Koulujärjestelmän on muututtava arvosanojen ja titteleiden tavoittelusta oppimista edistäväksi. Nykyisin opettaja vinkkaa kesken luennon: "Tätä saatetaan kysyä tentissä". Tulevaisuudessa opettaja innostaa opiskelijaa etsimään ja löytämään uusia ratkaisuja, joista on jotakin hyötyä muille ihmisille. Tenteillä ei ole merkitystä vaan aikaansaannokset ratkaisevat.
Yritysjohtoakaan ei kiinnosta, millainen todistus työnhakijalla on. Ainoa kiinnostuksen kohde on, mitä hän osaa ja saa aikaan.
Innostunut ihminen oppii ja keksii
Osaamista opetetaan innostamalla. Jos ihminen osaa jonkin asian hyvin, hän kykenee ratkomaan tilannekohtaisia ongelmia. Juuri näistä ratkaisuista asiakkaat maksavat.
Asiakas ei osta puhelinta vaan keskusteluyhteyden ystäviinsä. Auton ostaessaan hän oikeastaan ostaa joko välineen siirtyä paikasta toiseen tai keinon osoittaa naapureille, miten rikas hän on.
Huippuosaamisen perusteella syntyvät innovatiiviset aikaansaannokset toteutetaan ottamalla ensin selvää, mitä ihmisiltä puuttuu sellaista, josta he eivät osaa edes haaveilla. Tällaisia kykyjä ei opeteta yliopistoissa eikä ammattikorkeakouluissa, koska niiden oppiainevalikoimassa ei ole kyseenalaistamista.
VIIKON KÄRKIJUTUT
Nettifoorumi 22.03.2010
Johan Kock
Pakollinen selailumahdollisuus kirjanpidossa
– Selailupakko olisi etenkin mikrokirjanpidoissa, 1 – 200 tapahtumaa vuodessa, melkeinpä naurettava vaatimus.
Haastattelu 26.03.2010
Marja Urpanen
Hyvä kirjanpitäjä on kaiken A ja O
– On hyvä, kun kirjanpitäjä neuvoo etukäteen, eikä vasta sitten jälkikäteen.
Kolumni 26.03.2010
Ville Siekkinen
Säästöön ja käyttöön
– Kuukauden tai parin kuitit ja laskut läpi selatessa voi helposti huomata, miten kymmenet tai jopa sadat eurot katoavat sinällään tarpeettomiin ostoksiin, kuten vaikkapa makeisiin, elokuviin tai muihin heräteostoksiin.
Artikkeli 26.03.2010
Riku Leppänen
Näin muodostat kolmiosaisen hinnoittelun tuotteellesi
– Hinnoittelua voi hyödyntää myös määrän lisäksi laatuun tai muuhun ominaispiirteen huomioon ottavaan hinnoittelutapaan.
Uutinen 24.03.2010
SEPA:n vuoksi vaihtuvat uudet kortit lisäävät kaupan kustannuksia moninkertaisiksi
– Kaupan liiton näkemyksen mukaan maksun tulisi olla senttimääräinen. Prosentuaalinen maksu ei perustu todellisiin kustannuksiin, vaan toimii pankkimaailman rahastusautomaattina, sanoi asiamies Matti Räisänen Kaupan liitosta.
SÄHKÖPOSTIA PÄÄTOIMITTAJALLE
lassi.makinen[@]lasmak.com (poista hakasulut)
|
|
