Sisään

Jäsentiedot
Tilaukset
Verkkokirjat
Pääkirjoitukset

 Lasmak Oy
Oikeudet ja vastuut
Haku
Palaute

 


Kirjanpitokäytäntöihin tulossa suuria muutoksia

23.04.2010

Sekä EU:ssa että Suomessa pohditaan kirjanpitolainsäädännön muutostarpeita. IASB-järjestö on kehittänyt pienten ja keskisuurten yritysten IFRS-standardia vuosikausia ja nyt on EU:n vuoro päättää, otetaanko se käyttöön.


IFRS tuhoaa kirjanpidon luotettavuuden

Alun perin IAS-standardeille, jotka sittemmin muuttuivat IFRS-standardeiksi, asetettiin suuria tavoitteita, kun ne otettiin käyttöön EU:ssa. Suomessa niiden soveltaminen on pakollista lähinnä vain pörssiyhtiöille, koska EU salli vapaaehtoisuuden muissa yrityksissä.

IFRS:ään siirtymistä perusteltiin mm. seuraavilla hyödyillä:

  • Tilinpäätösinformaatio paranee
  • Tilinpäätösten kansainvälinen vertailukelpoisuus paranee
  • Rahoituksen hinta alenee
  • Pääomien saatavuus paranee
Juuri mitkään näistä tavoitteista eivät ole toteutunut. IFRS-standardit ovat synnyttäneet raskaan kirjanpitobyrokratian ja entistä vääremmän ja puutteellisemman kuvan yrityksen kannattavuudesta, vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta. IFRS on vain uusi tapa laskea väärin.

Vaikka IFRS on osoittautunut valheelliseksi hankkeeksi, sen soveltamista aiotaan laajentaa koskemaan myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Kysymyksessä on puhdas ahneus, joka juontaa juurensa standardien luomisessa mukana olevien tahojen halusta saada kasvua yritysten byrokratiaa lisäämällä.

IAS-standardien kehittäminen lähti 1970-luvulla liikkeelle suurten kansainvälisten tilintarkastusketjujen halusta luoda yhtenäinen laskentakäytäntö koko maailmaan. Edelleen nämä tilintarkastustahot ovat hankkeen moottorina.

Tilintarkastusyhtiöillä on vielä tuoreessa muistissa se tulonlisäys, joka syntyi pörssiyhtiöiden pakottamisesta IFRS-standardien käyttäjiksi. Nyt rahastusvuorossa ovat pienet ja keskisuuret yritykset.

IASB perustelee seuraavasti, miksi pienen tai keskisuuren yrityksen kannattaa ottaa Pk-IFRS käyttöön:

  • Pääomien saatavuus paranee
  • Vertailukelpoisuus paranee
  • Raportoinnin laatu paranee verrattuna nykyiseen tilinpäätösraportointiin
  • Yrityksen hallinnollinen taakka kevenee verrattuna tilanteeseen, että siltä vaaditaan laajan IFRS-standardiston soveltamista
Järkyttävin on viimeinen perustelu. Missään vaiheessa IASB ei ole tunnustanut kirjanpitobyrokratian lisääntyneen, kun IFRS:t otettiin käyttöön. Nyt se kuitenkin perustelee suppeaa IFRS:ää byrokratian kevenemisellä.

Kirjanpidon byrokratisoituminen tuhoaa kirjanpidon luotettavuuden. Jo tähänkin asti kirjanpitoa on moitittu mm. peruutuspeiliin katsomisesta. Tästä eteenpäin sitä moititaan tuskastuttavan raskaasta byrokratiasta, ellei IFRS-hanketta saada pysähtymään.


Kassavirtalaskentaa ja maksuperusteisuutta harkitaan

EU:ssa harkitaan myös kassavirtalaskennan nykyistä laajempaa hyödyntämistä. Tämä käy ilmi mm. Eurooppalaisen yrityspaneelin jäsenilleen kohdistamasta kyselystä, joka käsitteli tilinpäätössääntöjen yksinkertaistamista ja ajanmukaistamista.

Maksuperusteen soveltamisalueen laajentamista koskeva ajatus oli esillä työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyynnössä kirjanpitolainsäädännön uudistamisesta.

Oikein oivallettuna kassavirtalaskenta ja maksuperusteisuus ovat avaimet nykyistä huomattavasti parempaan kirjanpitoinformaatioon ja olennaisesti kevyempään kirjanpitobyrokratiaan.

Kyselyistä jää kuitenkin vaikutelma, että kysyjät eivät ole perillä, mitä kassavirtalaskenta käytännössä tarkoittaa. Tällainen asiantuntemattomuus saattaa johtaa järjettömiin lopputuloksiin.

Suomalaisissa korkeakouluissa ei professorien IFRS-mieltymysten vuoksi ole enää vuosiin opetettu kassavirtalaskentaa eikä tehty sitä koskevaa tutkimustyötä. Kassavirtalaskenta ansaitsisi paremman osaamistason alan ammattilaisten piirissä.


Saavatko pienimmät yritykset vain näennäisiä helpotuksia?

Viitteet näyttävät siltä, että tuloslaskelmaan ja taseeseen on tulossa jonkinlaisia näennäismuutoksia. Sama koskee tilinpäätöksen liitetietoja.

Eurooppalaisen yrityspaneelin kyselyssä kerrottiin EU:n harkitsevan yritysten vapauttamista liitetiedoista, jotka koskevat takauksia ja sitoumuksia. Liikevaihtoakaan ei ehkä enää tarvitse jakaa toimialoittain ja maantieteellisesti. Yritykset saatetaan vapauttaa laskennallisten verovelkojen ja -saamisten esittämisestä. Arvostussääntöjä aiotaan yksinkertaistaa siten, että on vain kaksi vaihtoehtoa: hankintameno ja käypä arvo. Lähipiiriä koskevista liiketoimista ei enää tulevaisuudessa tarvitsisi antaa yhtä paljon tietoa kuin nykyisin.

Käsittelyssä on edellä mainittujen lisäksi erilaisia nippelitietojen esittämisvelvollisuuksia. Kaikkein pienimpien yritysten kannalta näissä pohdinnoissa on kysymys näennäisyyksistä, koska tiedot eivät käytännössä niitä koske.



Mitä mieltä olet pääkirjoituksessa käsitellystä asiasta?


KOULUTUSTA

Helsinki 17.05.2010
Juoksevan kirjanpidon tehostaminen

– Seminaari avaa mahdollisuuksia juoksevan kirjanpidon helpottamiseen ilman, että lakien ja viranomaisohjeiden vaatimuksista tingitään.




VIIKON KÄRKIJUTUT

Laskentafoorumi 19.04.2010
Matti Laine
Pienyritysten hallinto valtiolle (verottajalle)

– Tilitoimistot voisivat keskittyä kannattavuuden ja rahan riittävyyden raportointiin ja kehittämään palveluita tulevaisuuden ennakointiin.



Haastattelu 23.04.2010
Petri Mäkelä
Palveluhalua ja hyvän jakamista

– Kyllä kai se on jotenkin kiero tapa valtiolta kannustaa yrityksiä kasvuun ja yrittäjää sitkeyteen, kun muita mahdollisuuksia ei oikein kerran aloitettua enää ole.



Kolumni 23.04.2010
Riku Leppänen
Parhaat tuotekehittäjät osaavat laskuttaa

– Parhaat yritykset osaavat laskuttaa tavaroiden ja palveluiden kehittämisestä aiheutuneet kustannukset suoraan valikoituun kokeiluun osallistuneilta asiakkailta.



Artikkeli 23.04.2010
Lassi Mäkinen
Millaisen ohjelmointikielen valitsisin?

– Oikeastaan ei pidä puhua vain ohjelmointikielestä vaan ohjelmointivälineistä. Niihin kuuluvat kielen lisäksi mm. valmiit kehikot ja komponentit, kehitin sekä tietokantajärjestelmä.



Uutinen 21.04.2010
Silta Oy keskittää palkka- ja henkilöstöhallinnon palvelunsa suuriin yksiköihin

– Riittävän suurissa yksiköissä voimme taata asiakkaillemme aina vahvat resurssit koskien sekä henkilökuntamme määrää että osaamista, Silta Oy:n toimitusjohtaja Jukka Rinne selitti ratkaisua.




SÄHKÖPOSTIA PÄÄTOIMITTAJALLE

lassi.makinen[@]lasmak.com (poista hakasulut)



Tulosta


 
Lasmak Oy

 Palvelut
 Henkilöt
 Tiedotteet ja kirjoitukset
 Oikeudet ja vastuut
 Pääkirjoitukset

 Palaa

Pääkirjoitukset


03.09.2010
On merkkipäivä ja patsas mutta missä ovat yrittäjän ihmisoikeudet?
 
27.08.2010
Ahneus ja röyhkeys pilasivat sähköisen taloushallinnon unelman
 
20.08.2010
Pienyritykset häviävät seuraavassakin verouudistuksessa
 
13.08.2010
Velanoton tie on käyty loppuun
 
06.08.2010
Meri on nyt tyyntynyt
 
30.07.2010
Suomi muuttaa väriään harmaasta ruskeaksi
 
23.07.2010
Kyvyt eivät riittäneet
 
11.06.2010
Nollatutkimuskin on arvokasta
 
04.06.2010
Ministeri veti luvut hihastaan, kun tarkkaa tietoa ei ollut
 
28.05.2010
Pörssiyhtiöiden irtauduttava pörssistä
 
14.05.2010
Pääoma selätti työn
 
14.05.2010
Periaatteista tuli ongelmajätettä
 
07.05.2010
Tilintarkastajien kohtuuttomia vaatimuksia
 
29.04.2010
Nyt se alkaa – vaalivalehtelu
 
23.04.2010
Kirjanpitokäytäntöihin tulossa suuria muutoksia
 
16.04.2010
Linus Torvaldsin avaama latu on umpeutumassa
 
09.04.2010
Hoidamme sairauksia, emme terveyttä
 
01.04.2010
Kepposilla konsteilla elämästä ei tule ehyttä
 
26.03.2010
Kyseenalaistaminen oppiaineeksi korkeakouluihin
 
19.03.2010
Yrittäjä tarvitsee parempaa taloustietoa
 

 Seuraavat