Periaatteista tuli ongelmajätettä
14.05.2010
|
Ennen periaatteista pidettiin kiinni vaikeissakin tilanteissa mutta nykyisin niistä näyttää tulleen julistuksia – tyhjiä lupauksia. Periaatteiden arvostus pitää palauttaa, koska ilman niitä asioista ja tapahtumista tulee vaikeasti ennustettavia.
Siwan kassasta tuli yliopistoa parempi vaihtoehto
Periaate, josta ei pidetä kiinni, on pahempi asia kuin täydellinen periaatteettomuus. Periaate synnyttää odotuksia ja niiden toteutumattomuus pettymyksiä. Tällaisissa olosuhteissa elämä on raskasta.
Täyttymättömien lupausten maailmassa ihmisten ei kannata tehdä mitään kauaskantoisia päätöksiä.
Yritystä ei voi perustaa, ellei usko tulevaisuuteen ole vahva. Investointipäätösten aikaulottuvuudeksi tulee seuraava kvartaali eikä enää vuosikymmen, kuten joskus aikaisemmin.
Opiskelu kannattaa unohtaa, sillä se ei anna minkäänlaista pohjaa tulevaisuudelle. On parempi mennä Siwan kassalle töihin.
Jäljellä on vain ylpeys
Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on paljon hienoja periaatteita, jotka eivät enää ole voimassa. Olemme menossa alamäkeen.
Tasa-arvo ei enää tarkoita sitä, mitä se ennen tarkoitti. Suomalainen keski-iän ylittänyt terve heteromies, joka toimii yrittäjänä, on syvässä tasa-arvoloukussa, vaikka hän ei kuulu pieneen vähemmistöön. Juuri tästä syystä hän onkin ansassa.
Hyvinvointiyhteiskunnasta on tullut paapomisyhteiskunta. Omalla työllään pärjäävät ja muita kansalaisia työllistävät ihmiset ovat muuttuneet riiston kohteiksi.
Kun aikanaan vasemmistolaiset lauloivat työn orjista, niitä ovat nykyisin yrittäjät. He tekevät paljon töitä, tulotaso on keskimääräistä alhaisempi ja sosiaaliturva surkea. Ainoa asia, jonka yrittäjät ovat säilyttäneet, on ylpeys. Nyt onkin jännittävää seurata, kuinka kauan kestää ennen kuin yrittäjien hymy hyytyy ja ilme vääntyy vaativaksi.
Elinkeinovapaus on kuollut vero-, tiedonanto-, kirjanpito-, työnantaja- ja muihin velvollisuuksiin. Näiden yhteiskunnan hyväksi tehtävien velvollisuuksien kustannukset ovat suuremmat kuin väitetty harmaan talouden koko. Byrokratia on saanut vallan yrittämisestä eikä se enää milloinkaan tule vapaaehtoisesti luovuttamaan tätä valtaansa takaisin yrittäjille.
Työ- ja elinkeinoministeriön syntejä
Nykyisissä olosuhteissa on surkuhupaisaa seurata ministeriöiden askartelua yrittämisen edistämiseksi. Aika ajoin nousee uusia iskusanoja. Kasvu ja innovaatio ovat nyt kuumaa tavaraa mutta aina niiden lausujatkaan eivät ymmärrä, mistä puhuvat. Silti puhujia ei saa arvostella.
Sananvapauden periaate on hukassa, kun virkamiesten ja poliitikkojen puheiden ja toimien kritisointia estetään. Hankalat ihmiset vain eristetään toiminnan keskipisteestä häiritsemästä ja sotkemasta hiekkalaatikon rakennelmia.
Esimerkkeinä työ- ja elinkeinoministeriön periaatteiden väljähtymisestä voidaan nostaa kaksi yrittämisen kannalta tärkeää asiaa: kustannusvastaavuusperiaate ja markkinapuuteperiaate.
Kustannusvastaavuusperiaate on kirjattu Patentti- ja rekisterihallituksen maksujen määräytymisperusteeksi. Se tarkoittaa sitä, että kukin toimenpide maksaa sen verran, kuinka paljon siitä aiheutuu kustannuksia. Käytännössä tämän pitäisi ilmetä esimerkiksi siten, että kaksi erillistä toimenpidettä, joissa on sama työmäärä, maksaisivat juuri saman verran.
Kun lukee Patentti- ja rekisterihallituksen maksutaulukkoa, havaitsee heti, että periaate on kokonaan unohtunut. Esimerkiksi avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön perusilmoituksen käsittely maksaa 180 euroa mutta osakeyhtiön perusilmoituksen käsittely maksaa 330 euroa.
Usein osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on vain kolme asiaa: toiminimi, kotipaikka ja toimiala. Toimialaksi voidaan merkitä yleistoimiala. Tällaisen yhtiön perusilmoituksen käsittely ei voi maksaa 330 euroa tai ei ainakaan enemmän kuin avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perusilmoituksen käsittely.
Markkinapuuteperiaatteella kiillotettu ministerien kenkiä
Markkinapuuteperiaatetta pitäisi soveltaa silloin, kun valtio tai kunta ryhtyy tuottamaan jotakin palvelua. Tällainen toiminta saadaan tämän periaatteen mukaan käynnistää vain siinä tapauksessa, että yritykset eivät sitä tarjoa eikä ole näköpiirissäkään yksityisen tarjonnan syntymistä.
Internet on näköalapaikka, kun halutaan katsoa markkinapuuteperiaatteen kulotuksen lieskoja. Valtio on toteuttanut verovaroin palveluita, joille on kaupallista tarjontaa olemassa. Valtion palvelut ovat ilmaisia ja yritysten vastaavat palvelut maksullisia. Kilpailutilanne on kohtuuton.
Esimerkkejä markkinapuuteperiaatteen unohtumisesta ovat työ- ja elinkeinoministeriön YritysSuomi.fi ja verottajan Palkka.fi.
Työ- ja elinkeinoministeriö tarjoaa verkkopalvelussaan yritysneuvontaa yrittäjäksi aikoville ja yrittäjänä toimiville, vaikka neuvojilla ei itsellään ole minkäänlaista kokemusta yrittämisestä.
Yritysneuvonta kuuluisi luontevasti tilitoimistoille, joilla on kokemusta pienyrityksistä ja jotka ovat aitoja yrityksiä. Tilitoimistojen ei kannata tarjota neuvontaa tuottavia verkkopalveluita yrittäjille, koska valtio on röyhkeästi vallannut markkinat.
Voimme vain ihmetellä, miksi suomalaiset eivät ryhdy yrittäjiksi ja miksi he, jotka ryhtyvät, eivät kasvata yrityksiään. Ovatko syinä periaatteiden puuttuminen ja kehno yritysneuvonta?
KOULUTUSTA
Helsinki 03.06.2010
Sähköinen taloushallinto tilitoimistossa
– Suuryritykset eivät saavuta täydellistä sähköisyyttä ennen kuin myös pienet ryhtyvät lähettämään verkkolaskuja. Suuryritykset ovat kuitenkin unohtaneet pienyritysten tarpeet.
VIIKON KÄRKIJUTUT
Verotusfoorumi 07.05.2010
Mauno Korpelainen
Verotili
– Syntyy ajatus, että järjestelmä on tehty vain noin 130 listatulle yhtiölle unohtaen muut yli 321.000 ilmoitusvelvollista.
Haastattelu 14.05.2010
Juha Murtopuro
Pankkien tarjoamat Tupas-tunnukset jäävät historiaan
– Esimerkiksi turkkilaisen pankin Garanti Bankin sähköisen tunnistamisen väärinkäytökset ovat pudonneet nollaan.
Kolumni 14.05.2010
Ville Siekkinen
Suomesta veroparatiisi
– Euroopan unioni säätelee monilla tavoin elämää jäsenmaissa. Se voisi koordinoida myös verotusta.
Artikkeli 14.05.2010
Lassi Mäkinen
Harhakäsityksiä laskutuksesta
– Seminaariesitelmissä ja lehtikirjoituksissa on väitetty, että myyjä voidaan pakottaa lähettämään verkkolaskuja eikä ostajalla ole velvollisuutta enää ottaa vastaan paperilaskuja.
Uutinen 10.05.2010
Yli puolet uusista osakeyhtiöistä perustetaan ilman tilintarkastajaa
– Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan 1.7.2007 – 25.3.2010 rekisteröidyistä uusista osakeyhtiöistä 56 prosentilla ei ole tilintarkastajaa ollenkaan.
SÄHKÖPOSTIA PÄÄTOIMITTAJALLE
lassi.makinen[@]lasmak.com (poista hakasulut)
|
|
