 |
|
Pääoma selätti työn
14.05.2010
|
Aikanaan filosofi Karl Marx oli huolissaan työn ja pääoman valtataistelusta. Hän ei varmasti osannut kuvitellakaan, että pääoma ryhtyisi elämään omaa elämäänsä ilman työtä.
Oravanpyörän laakerit savuavat
Maailman finanssimarkkinat ovat kasvaneet yli kymmenkertaiseksi reaalitalouteen verrattuna. Pääomalla luodaan uutta pääomaa ilman työtä.
Pääomamarkkinat kuitenkin kurittavat reaalitaloutta, koska pörssiarvoihin sisältyvät odotukset pakottavat yritykset tuottamaan yhä suurempia voittoja. Osingot syövät yritysten kassavirtaa, minkä vuoksi asiakkailta on revittävä korkeampia hintoja ja henkilökunnan aiheuttamia menoja on karsittava.
Yhä suuremmat voitot yhä nopeammassa tahdissa ovat kiihdyttäneet oravanpyörän niin kovaan vauhtiin, että laakerit savuavat. Ihmisille voidaan maksaa korkeaa palkkaa mutta samalla heiltä vaaditaan enemmän ja nopeammin.
Tämä kaikki ei koske vain fyysistä tehdastyötä tekeviä vaan eniten huippujohtajia ja -asiantuntijoita. Kovan opintoputken jälkeen ei ole tiedossa lokoisia päiviä. Jos golf-kentällä tuntuu rauhalliselta, sielläkin tehdään bisnestä, vaikka ei sanottaisi edes yhtä sanaa työasioista.
Kaikki on valjastettu yhä raskaammaksi käyvien kasinorattaiden vetureiksi.
Pian lyödään vetoa toimitusjohtajan mummon kuolinpäivästäkin
Enää vuosikymmeniin ei osakemarkkinoilla ole ollut kysymys yritysten rahoituksen hankinnasta. Pörssistä on tullut vedonlyöntipaikka.
Ostajat ja myyjät käyvät kauppaa paitsi pörssiosakkeilla myös kaikella muulla niihin liittyvällä, kuten tulevaisuuden ennusteilla. Sama koskee raaka-ainepörssejä.
Kun tarkasti katsomme, voimme havaita samanlaisia piirteitä myös työmarkkinoissa. Sielläkin ostetaan tasalaatuisia ihmisiä tietyksi ajaksi tietyllä hinnalla. Joskus jälkikauppaa käydään henkilökohtaisilla korotuksilla mutta Tupon kaatumisesta huolimatta pääosa kaupasta käydään kaukana ihmisten omasta päätäntävallasta.
Kaikilla markkinoilla yhteisenä piirteenä on se, että hinnanmuodostukseen vaikuttavat enemmän sivuseikat kuin pääasiat, kuten tuotteen määrä ja laatu. Yhdysvaltain presidentin kompastuminen rappusissa saattaa heilahduttaa kursseja kaikkialla maailmassa, koska herkkätunteiset sijoittajat voivat nähdä siinä veturimaan talouden heikkouden oireen.
Yritysjohtajien on oltava vakuuttavia kaikissa esiintymisissään. He eivät saa lausua vääriä sanoja eivätkä paljastaa vääriä ilmeitä. Kaikki punnitaan pörssissä. Irtisanominen voi tulla monesta sellaisesta asiasta, johon irtisanottava johtaja ei ole mitenkään voinut vaikuttaa. Jopa sijoittajien hysteeriset asennevammat mitataan johtohenkilöiden painolastiksi.
Yritysjohtajat eivät enää kykene ajattelemaan asiakkaitaan ja henkilökuntaansa, joista reaalitalous saa elinvoimansa. He näkevät untakin vain pörssikursseista ja sijoittajien reaktioista.
Työelämän on rohkeasti irtauduttava kasinotalouden orjuudesta
Kreikan ongelmat osoittavat, että tulevaisuutta ei voida määrättömästi ulosmitata etukäteen. Jossakin vaiheessa pieni neula painaa reiän kuplaan.
Kasinotalouden oravanpyörästä seuraa kulutushysterian kierre. Yritysten on tuotettava enemmän tuotteita saadakseen suurempia voittoja. Ihmisten on hankittava suurempaa palkkaa ostaakseen enemmän tuotteita, joita he eivät tarvitse.
Tyytyminen kohtuulliseen ja omillaan eläminen ei enää ole kovin suosittua mutta se tulee taas muotiin.
Työ on nähtävä toisin kuin tähän asti. Työtä tehdään hyödyn tuottamiseksi muille ihmisille – asiakkaille. Nämä haluavat maksaa saamastaan hyödystä työn tekijälle. Tällä rahalla ja vain tällä rahalla eikä lainarahalla, työn tekijä voi ostaa itselleen välttämättömiä tavaroita ja palveluita. Loppuosa jää säästöön mutta säästöjäkään ei tarvitse kerätä kuoleman jälkeistä elämää varten.
Yritysten on irtauduttava pörssistä tullakseen taas työntekoa organisoiviksi yhteisöiksi. Ne eivät tarvitse lainarahaa, koska tulorahoitus riittää kohtuulliseen kasvuun. Ylinopeudella kasvaminen on vaarallista.
KOULUTUSTA
Helsinki 03.06.2010
Sähköinen taloushallinto tilitoimistossa
– Tiliotteet avaavat sujuvan polun taloushallinnon automatisoimiseksi.
VIIKON KÄRKIJUTUT
Haastattelu 21.05.2010
Reijo Svento
Maksupalveludirektiivi vaikeuttaa mobiilimaksamista
– Maksupalveludirektiivi on räätälöity vahvasti vanhan maailman ajatusmallien sekä pankkien näkökulmasta.
Kolumni 21.05.2010
Joonas Koistinen
Älä häiritse, ei kiinnosta – ainakaan nyt
– Kukapa tahtoisi tulla keskeytetyksi. Puhelinmyyjät soittelevat aina väärällä hetkellä.
Artikkeli 21.05.2010
Lassi Mäkinen
SEPA loppusuoralla
– Kysymys on isosta investoinnista, jonka tuottokohteita on vaikea osoittaa.
Uutinen 19.05.2010
Pääjohtajan visio: alv-tilitykset suoraan laskujen maksuista
– Maksut tapahtuvat yleensä rahalaitosten kautta ja siinä yhteydessä voisi kuvitella, että siitä rapanipusta irrotetaan eri tahoille meneviä rahoja, jopa verotukseen, Verohallituksen pääjohtaja Mirjami Laitinen aloitti puheenvuoronsa 18.5. Suomen Pankin ja Finanssialan Keskusliiton maksu- ja SEPA-seminaarissa.
SÄHKÖPOSTIA PÄÄTOIMITTAJALLE
lassi.makinen[@]lasmak.com (poista hakasulut)
|
|
|
|
