Pörssiyhtiöiden irtauduttava pörssistä
28.05.2010
|
Moni kuvittelee, että pörssejä heiluttelevat markkinavoimat luovat jotakin myönteistä talouteen. Ne ovat täysin hyödyttömiä mutta silti vaarallisia.
Jalokiviä uhrataan ahneuden alttarilla
Tarpeeksi suuriksi kasvaneet yritykset menevät pörssiin yleensä siitä syystä, että yrityksen perustajat haluavat rahastaa elämäntyönsä. Heille ei riitä mikään muu kuin ilmaa täyteen puhallettu hintakupla.
Tämän jälkeen yhtiön osinkoja mitataan vertaamalla pörssiarvoon. Ilmakupla siirtyy voittotavoitteisiin.
Voittotavoitteet revitään tuotteiden hinnoissa asiakkailta ja palkoissa yhtiön työntekijöiltä. Tositalous joutuu puhkumaan ilmaa pörssikuplaan. Eikä mikään riitä vaan ilmaa on saatava jatkuvasti lisää.
Mitä enemmän yhtiön johto potkii asiakkaita ja henkilökuntaa, sitä enemmän pörssikurssi paisuu. Työntekijät saavat kyllä lisää liksaa, jos tekevät kaiken tehokkaammin. Näin heistä tulee kulutusjuhlien kuninkaita.
Kuningaskuluttajien on ostettava lisää tarpeettomia tavaroita, jotta jättiyhtiöt voivat tuottaa lisää turhia tuotteita. Tämä on kasvun kaava.
Kansantalous romahtaa, ellei oravanpyörä jaksa lisätä vauhtiaan. Ihmisten hyvinvointi riippuu heidän omasta pahoinvoinnistaan. Kolikon toinen puoli on ruman näköinen.
Pienyritykset luovat joustavuutta talouteen
Pörssiyhtiöiden pitäisi irtautua pörssistä, jotta talous tervehtyisi. Jos kaikki maailman arvopaperipörssit lopetettaisiin, reaalitalous alkaisi taas hengittää terveesti. Näin ei kuitenkaan tapahdu.
Koska markkinavoimat omistavat pörssiyhtiöt, ne eivät irrota kynsiään näistä yhtiöistä. Lelut menisivät rikki. Ahneuden alttarin on jatkettava uhrausmenojaan ainakin siihen asti, kunnes koko maailman reaalitalous kuolee lopullisesti. Ehkä myös sen jälkeen.
Vain pienyritykset voivat tarjota vaihtoehdon. Markkinavoimien kynnet eivät vielä ole niissä kiinni, elleivät ne ole erehtyneet ottamaan rahoitusta pääomasijoittajilta. Jos näin ikävästi on päässyt tapahtumaan, paluuta ei ole. Kuumuuttaan hohkava uhrialttari odottaa markkinasijoittajien kiljuessa sen ympärillä loitsujaan.
Jos suuri osa pienyritysten omistajista päättäisi tyytyä siihen, minkä he saavat osinkoina yhtiöstään, ja luovuttaisivat eläköitymisen kynnyksellä ohjat nuoremmille yrittäjille, pörssimaailman miilujen tulet hiipuisivat.
Reaalitalous toimisi tehokkaasti ja pienet yksiköt toisivat toivottua joustavuutta kansantalouteen. Jos jollakin alalla ei ole bisnesnäkymiä, pieni yritys voi vaihtaa alaa. Jos jokin yritys menee konkurssiin, muutaman työttömäksi jääneen ihmisen työllistäminen muissa yrityksissä ei ole ongelma.
Yritysjohtajat voisivat keskittyä asiakkaisiinsa ja henkilökuntaansa. Poliitikot voisivat keskittyä ihmisten hyvinvoinnin kehittämiseen.
Maansa myyneet poliitikot vaarallisia
Poliitikotkin voivat myydä maansa markkinavoimien ahneuden alttarille. Joskus tämä uhkaa tuhota koko valtion, kuten Kreikan esimerkistä voimme havaita.
Kaikki tapahtuu siten, että poliitikko lupaa liikoja äänestäjilleen ja täyttääkseen lupauksensa ottaa valtiolle lainaa. Markkinavoimat ostavat mielellään valtioiden papereita ja kasinoruletti alkaa jo ennen kuin muste on niistä kuivunut.
Liiaksi velkaantuneen maan kohtalo on sama kuin pörssiin listautuneen yhtiön: kun nokka irtoaa, pyrstö tarttuu kiinni.
VIIKON KÄRKIJUTUT
Verotusfoorumi 25.05.2010
Johan Kock
Pääomalainasta palkka?
– Henkilökohtaisesti en usko, että verottaja voi vaatia lomapalkasta tilinpäätöspäivän ennakonpidätystä tai sotumaksua.
Haastattelu 28.05.2010
Leila Käppi
Controllerin opinnot sopivat hyvin tilitoimistoammattilaiselle
– Olemme kyselleet tarjouksia sähköisistä ohjelmistoista. Se on aika rankka investointi, eikä pieni toimisto hevillä lähde siihen.
Kolumni 28.05.2010
Riku Leppänen
Yrittäjäksi ryhtyjä tarvitsee laukaisevan tekijän
– Yritystoiminnan perustamiseen liittyvät kustannukset ovat nykypäivänä huomattavasti alhaisemmat, koska yritystoiminnan perustaminen ei vaadi tehtaiden rakentamista.
Artikkeli 28.05.2010
Lassi Mäkinen
Ohjelmien testaamattomuus kiusaa käyttäjiä
– Koska on aivan mahdotonta löytää kaikkia ohjelmakoodiin sisältyviä virheitä, ohjelmatoimittajat noudattavat kylmää taloudellista ajattelua testausbudjetteja laatiessaan.
Uutinen 25.05.2010
Pääomasijoittajien rahoittamista yhtiöistä joutui konkurssiin tai yrityssaneeraukseen alle kymmenen
– Monet yhtiöt hankittiin yrityskauppojen huippuvuosina, jolloin myös yritysten arvostukset olivat huipussaan, ja kaupat rahoitettiin pääosin velkarahalla. Oletusarvo tuolloin oli, että positiivinen talouskasvu ”kasvattaisi” yhtiöt niiden tasearvon suuruisiksi, kertoi Ernst & Youngin pääomasijoitustoimialasta vastaava partneri Mikko Äijälä.
SÄHKÖPOSTIA PÄÄTOIMITTAJALLE
lassi.makinen[@]lasmak.com (poista hakasulut)
|
|
