Ministeri veti luvut hihastaan, kun tarkkaa tietoa ei ollut
04.06.2010
|
Harmaa talous on yleisen käsityksen mukaan niin vastenmielinen asia, että siitä voidaan väittää melkeinpä mitä tahansa. Harmaa talous on moraalitonta mutta niin on myös puolitotuuksien lausuminen, kun tarkoituksena on maan asioista päättäminen.
Lisääkö talouskasvu automaattisesti harmaata taloutta?
Sisäasiainministeri Anne Holmlund sanoi 26.11.2009 poliisipäällikköpäivillä Helsingissä: "Talousrikollisuuden ja harmaan talouden määrän arvioidaan olevan Suomessa 4 – 5 prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 5 – 7 miljardia euroa vuodessa."
Talousteema kysyi häneltä, mihin selvitykseen tämä arvio perustuu. Hän vastasi 27.11.2009: "Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vahingoista ei tällä hetkellä ole aivan tuoretta tutkimukseen perustuvaa tietoa ja esimerkiksi neljännen, vuosille 2006 – 2009 ajoittuvan talousrikostorjuntaohjelman valmisteluasiakirjoissa jo vuonna 2005 vahingoiksi arvioitiin 5 mrd. euroa."
Holmlund kertoi, että harmaan talouden määräksi on aikaisemmin arvioitu 4 – 5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kun bruttokansantuote kasvaa, näin ollen harmaa talouskin kasvaa automaattisesti.
Kun hän piti puhettaan poliisipäälliköille, käytössä oli vuoden 2008 bruttokansantuoteluku. Laskennallisesti harmaa talous olisi silloin 7,4 – 9,25 miljardia euroa. Holmlundin mielestä ero yleisesti hyväksyttyyn arvioon oli niin huomattava, että aikaisempaa arviota hieman korotettiin, koska vahinkojen arvioitiin jonkin verran kasvaneen bruttokansantuotteen kasvun myötä.
Selvitys ei valmistunutkaan
Holmlund kertoi vastauksessaan Talousteemalle: "Eduskunta on tilannut selvitystyön harmaan talouden kokonaistilanteesta, jossa tullaan arvioimaan myös harmaan talouden ja talousrikollisuuden aiheuttamat vahingot. Selvitys valmistuu 31.3.2010."
Kysyimme 22.4. eduskunnan tiedotuksesta, onko tällainen selvitys valmistunut. Sellaista ei löytynyt.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta oli kuitenkin tilannut selvityksen Suomen harmaasta taloudesta, mutta huhtikuussa se ei vielä ollut valmistunut.
Tarkkaa arviota ei voida edes tehdä
Kysyimme 27.5. eduskunnan tarkastusvaliokunnan ylitarkastaja Raimo Laitiselta harmaata taloutta koskevasta selvityksestä.
Laitinen vastasi: "Suomessa ei ole arvioitu harmaan talouden kokonaismäärää sellaisilla menetelmillä, joilla päästäisiin mahdollisimman lähelle harmaan talouden koon tarkkaa määrittämistä."
Hän oli perehtynyt asiaan perusteellisesti: "Olen itse tutustunut Euroopan maissa tehtyihin tutkimuksiin ja ylimpien tarkastusviranomaisten tekemiin selvityksiin ja arvioihin. Pääsääntö näissä on se, että tarkkaa arviota harmaan talouden määrästä (mitä se kussakin maassa sitten käsittääkin, tämäkin vaihtelee) ei voida tehdä."
Laitinen kertoi, että tarkastusvaliokunnan selvitys valmistuu kesän aikana. Talousteema palaa asiaan sen jälkeen.
VIIKON KÄRKIJUTUT
Haastattelu 04.06.2010
Ilkka Lariola
Harrastajien perheyritys
– Perheen jäseniltä – jotka ovat mukana omistajina – on helpompaa saada yksittäisiä työpäiviä käyttöön järkevillä kustannuksilla kuin kokonaisia palveluita ulkopuolelta ostamalla tai ihmisiä palkkaamalla.
Kolumni 04.06.2010
Lassi Mäkinen
Tilitoimistoalan taivaalla on ukkospilviä
– Sähköinen taloushallinto automatisoi rutiinityöt. Niiden tilalle on keksittävä jotakin muuta.
Artikkeli 04.06.2010
Riku Leppänen
Kuinka hyödyntää kuponkialennuksia hinnoittelemisessa?
– Kuponki on hänen lippunsa uusiin palveluihin, kokemuksiin ja elämyksiin, joita ei ole tarjolla kuin harvoille.
Uutinen 01.06.2010
Väärä sopimusteksti voi muuttaa muusikon matkakustannusten korvaukset verollisiksi
– Ongelmatapauksissa kyse on ollut sopimus- ja laskentamallista, jossa muusikoiden saamat kustannusten korvaukset sisältyvät kokonaispalkkaan eikä niitä ole maksettu erikseen, jolloin ne eivät myöskään ole verovapaita.
SÄHKÖPOSTIA PÄÄTOIMITTAJALLE
lassi.makinen[@]lasmak.com (poista hakasulut)
|
|
