 |
|
Kyvyt eivät riittäneet
23.07.2010
|
Valtiovarainministeriön verotuksen kehittämistyöryhmälle kävi samoin kuin ajotaidottomalle autonkuljettajalle. Kun piti painaa kaasua, hän kytki tuulilasin pyyhkijät päälle, ja kun piti painaa jarrua, hän säätikin istuimen asentoa.
Verotuksen kehittämistyöryhmän kyvyt eivät riittäneet ymmärtämään verojärjestelmän todellista luonnetta ja vaikutuksia. Se ehdotti oikeisiin tavoitteisiin pääsemiseksi vääriä keinoja.
Psykologit hallitsisivat verouudistuksen paremmin kuin ekonomistit
Jos ei ole milloinkaan ollut tekemässä tai näkemässä, miten investointipäätökset tehdään, kirjoista lukemalla sitä ei voi oppia. Verotuksen kehittämistyöryhmä kuvittelee, että investoinnit ratkaistaan tuottoasteiden perusteella.
Kansantaloustieteen laaja oppimäärä ei auta ymmärtämään yrityksen päätöksenteon logiikkaa. Kaikki suuret päätökset tehdään tunneperustein mutta jälkikäteen niille etsitään järkiperustelut. Psykologi tämän ymmärtäisi.
Juuri kukaan omaa työtään arvostava talousasiantuntija ei tee investointilaskelmia. Jos hän niitä tekee, laskelmien perusteet ovat hihasta vedettyjä, joten laskelmillakaan ei ole mitään tähdellistä käyttöä.
Verouudistus ei onnistu lisäämään investointien määrää, ellei se synnytä harhakuvaa investointien edullisuudesta tai ellei se paranna investoijan konkreettista kassavirtaa.
Verotuksen kehittämistyöryhmä ehdotti yritysverokannan alentamista ja osinkoverotuksen kiristämistä investointien lisäämiseksi. Näillä keinoilla tavoitetta ei saavuteta. Se saavutettaisiin poistoprosentteja korottamalla.
Ansiotulojen pääomatuloiksi muuntamista hillitään mutta ei poisteta
Verotuksen kehittämistyöryhmä halusi yhdenmukaistaa pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen, jotta ansiotulojen muuttaminen edullisemmin verotetuiksi pääomatuloiksi vähenisi nykyisestä.
Tällainen muuntelu on synnyttänyt verokonsulteille ihanteellisen kysyntätilanteen. Ala onkin kasvanut nopeasti viime vuosina.
Verokonsultointi on yhteiskunnan kannalta tuottamatonta työtä. Yrityksetkään eivät aina ymmärrä maksavansa konsulteille sen, minkä verotuksessa säästävät.
Veroprosentteja muuttelemalla sinne ja tänne tulomuotojen muuntelusta ei päästä eroon. Yksinkertainen keino tämän tarpeettoman vekslaamisen poistamiseksi on summata ansiotulot ja pääomatulot yhteen ja verottaa koko tulomäärä samalla prosentilla.
Verokantojen yhdistäminen ei vähennä yrittämistä eikä yritysten kasvua mutta vähentää aiheetonta kateutta, joka on nykyisenkin verouudistuksen moottorina. Samalla se vähentää verouudistusten tarvetta.
Siirretään taskusta toiseen kuin hölmöläiset
Verotuksen kehittämistyöryhmä haluaa siirtää painopistettä työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Tämän vuoksi arvonlisäverokantoja korotetaan ja ansiotuloverotuksen marginaaliverokantoja alennetaan.
Jokainen arvonlisäverolaskelmia laativa tietää, mistä arvonlisä muodostuu. Se veropohja, joka arvonlisäverotuksessa verotetaan, syntyy pääosin työstä.
Arvonlisäverotuksessa verotetaan yrityksen menorakenteessa niitä eriä, jotka ovat arvonlisäverottomia. Sellaisia eriä ei voida vähentää arvonlisäverolaskelmassa. Niitä ovat palkat, yrittäjätulot, rahoituskulut ja vakuutusmaksut.
Suurimmaksi osaksi arvonlisäveropohja muodostuu työsuhteessa olevan henkilöstön ja yrittäjän työstä.
Palkkojen myötä arvonlisäverotuksen veropohjassa ovat palkkaverot ja sosiaaliturvamaksut. Verojakin siis verotetaan. Koska sosiaaliturvamaksun perustana on myös palkkavero, arvonlisäverotuksessa verotetaan silloin veron veroa.
Painopisteen siirtäminen ansiotuloverotuksesta arvonlisäverotukseen on kumarrus teollisuudelle ja pyllistys palvelualoille. Samalla se lisää työttömyyttä.
KOULUTUSTA
Helsinki 23.08.2010
Sähköinen taloushallinto tilitoimistossa
– Tilitoimiston täytyy katsoa sähköisen taloushallinnon toteuttamista uudesta näkökulmasta.
VIIKON KÄRKIJUTUT
Haastattelu 23.07.2010
Lauri Autio
Metsäkoneasentajista ja -kuljettajista on kaikkialla pulaa
– Yrittäjänä on paljon vapauttavampaa olla kuin toisen leivissä toimiminen. Työhän on samaa, mutta sitä on vain enemmän, ja se on sitten mielenkiintoisempaakin.
Kolumni 23.07.2010
Riku Leppänen
Google tukeutuu kolmeen asiakasryhmään
– Yksittäisinä osina liiketoimintamalli ei olisi kannattava, eikä Googlesta olisi tullut yhtä kiintoisa ja kasvava globaali jätti ilman mietittyä konseptia.
Artikkeli 23.07.2010
Riku Leppänen
AdWords-palvelu pyrkii kohdennettavuuteen
– Google ei pyri maksimaaliseen klikkausten määrään tai huomioarvoon, kuten perinteisen mainonnan tavoitteena on printtilehdissä sekä muissa mainoskampanjoissa.
Uutinen 21.07.2010
Laskun kulkua voi seurata sen syntyhetkestä perintään asti
– Taloushallinnon rutiinien tehostumisen kautta on mahdollisuus saavuttaa jopa 50 prosentin kustannussäästöt, sanoi johtaja Matti Villikka Sampo Pankista.
SÄHKÖPOSTIA PÄÄTOIMITTAJALLE
lassi.makinen[@]lasmak.com (poista hakasulut)
|
|
|
|
