Millaisesta kirjanpidosta kannattaa maksaa?
05.03.2010
|
Jokainen pienyrityksiä tunteva tietää, että ne tekevät kirjanpitoja vain kirjanpitolain ja verotuksen vuoksi.
Yritykset eivät itse saa päättää, miten ne kirjanpitonsa laativat ja millaista tietoa kirjanpito tuottaa. Kirjanpito on kahlehdittu verotuksen ja talousrikostutkinnan tarpeisiin niin tiukasti, että kirjanpitäjillä ei ole aikaa ja voimia tyydyttää johdon tietotarpeita.
Aina jotakin lakia on rikottava
Jokainen kirjanpito- ja verolainsäädäntöä tunteva tietää, miten ristiriitaisia nämä lait ovat keskenään.
Esimerkiksi arvonlisäverolaki sallii kirjausperusteiksi suorite- ja laskuperusteen mutta kirjanpitolaki tuntee vain suorite- ja maksuperusteen. Elinkeinoverolaissa on käytössä ainoastaan suoriteperuste.
Kaikkien lakien mukaisesti laadittu kirjanpito noudattaa joka kuukausi pelkästään suoriteperustetta, koska lait sallivat sen. Mutta harva kirjanpitäjä jaksaa laskea ja kirjata poistot joka kuukausi. Eikä juuri kukaan viitsi joka kuukausi jakaa myynti- ja ostolaskuja toimituspäivien mukaisesti mennyttä ja tulevaa koskeviin osiin sekä ottaa seuraavassa kuussa huomioon edellisen kuukauden jaksotukset. Vain hyvin harvassa yrityksessä lasketaan lomapalkkavelat kuukausittain. Ilman varastokirjanpitoa varastot on inventoitava jokaisen kuukauden lopussa, jos noudatetaan suoriteperustetta.
Tarkasti ottaen nykylainsäädäntö edellyttää tilinpäätösten laatimista kuukausittain ja arvonlisäveron tilittämistä suoriteperusteisesti. Mitä tämä maksaa ja mitä hyötyä siitä koituu? Hyödyt nykyvaatimusten mukaisesta kirjanpidosta ovat lähes olemattomat mutta silti kustannukset ovat korkeat.
Kirjanpito- ja verolainsäädännön rikkominen on hyvin yleistä, koska kukaan ei pysty täydellisesti noudattamaan kaikkia säännöksiä.
Verottaja on kirjanpitäjän asiakas mutta ei työn maksaja
Jokainen kirjanpitäjiä tunteva tietää, miten tunnollisia ihmisiä he ovat.
Kirjanpitäjät valitsevat verotuksen, kun he joutuvat tekemään ratkaisun, mitä lakia he noudattavat. Verottaja rankaisee välittömästi mutta kirjanpitolain rikkomisesta ei seuraa mitään. Tämä osoittaa, että kirjanpitoja tehdään vain verotusta varten.
Kirjanpitäjät ovat varovaisia. He noudattavat pikkutarkasti jokaista verottajan pyyntöä.
Kirjanpitäjät jopa noudattavat niitä verottajan toiveita, jotka eivät perustu mihinkään lakiin tai viranomaisohjeeseen eikä niitä ole edes esitetty. Tuotetaan turhaa tietoa varmuuden vuoksi, jos verottaja sattuisi kysymään.
Tulevaisuustiedot ovat arvokkaimpia
Jokainen yrittämistä tunteva tietää, että yrittäjä tekee päätöksiä, joilla hän vaikuttaa yrityksensä tulevaisuuteen.
Menneisyyden tiedoilla ei ole suurta merkitystä yrityksen luotsaamisessa. Siinä merkitsee vain se, mitä on edessäpäin näköpiirissä, mutta juuri tätä tietoa kirjanpito ei tuota.
Yrittäjä on kirjanpitotyön maksaja mutta hän ei saa sitä tietoa, jota hän tarvitsee.
"Tulevaisuutta on vaikea ennustaa", moni sanoo. Tosiasiassa tulevaisuus on jo tänään olemassa, kunhan vain katsomme tarkemmin. Laskut ovat tulevaa kassavirtaa. Tilaukset ja tarjoukset ovat tulevaisuutta. Investointi-, myynti- ja rekrytointisuunnitelmat ovat tulevaisuutta. Ne sisältävät faktatietoja, joita emme kirjaa kirjanpitoon.
Se, että tulevaisuustiedot ovat epätarkkoja ja ne voivat muuttua, ei yhtään vähennä niiden arvoa. Tulevaisuustiedot ovat yrityksen arvokkainta tietoainesta.
VIIKON KÄRKIJUTUT
Yritysfoorumi 02.03.2010
Johan Kock
Paljonko saa vahingoittaa muita?
– Esittäisinkin seuraavaa epärealistista ratkaisumallia: määrätään konfliktimaksu, joka määräytyy työntekijöiden lukumäärän ja palkkatason mukaan.
Haastattelu 05.03.2010
Miika Vuorio
Hyviä tuotteita on hyvä myydä
– Tuntui hieman hullulta mennä pankkiin hakemaan isoa lainaa toimintaa varten, kun lehdet olivat täynnä tietoa talouden alamäestä.
Kolumni 05.03.2010
Britt Vuorio
"Tarjoilija, saisinko laskun?"
– Tarjoilija kulkee pöytämme ohi ja kysyy, tarvitsemmeko vielä jotakin. Tunnemme, kuinka viihtyvyydestämme huolehditaan.
Artikkeli 05.03.2010
Lassi Mäkinen
Taloushallinnon kustannukset yritykselle
– Tilinpäätös ei millään tavoin auta pienyrityksen johtoa yrityksen johtamisessa.
Uutinen 02.03.2010
Bruttokansantuote aleni eniten vuoden 1918 jälkeen
– Koska yritykset vähensivät investointejaan ja varastojaan, niiden rahoitusasema jäi ylijäämäiseksi 4,8 miljardia euroa.
SÄHKÖPOSTIA PÄÄTOIMITTAJALLE
lassi.makinen[@]lasmak.com (poista hakasulut)
|
|
