Sisään

Jäsentiedot
Tilaukset
Verkkokirjat
Pääkirjoitukset

 Lasmak Oy
Oikeudet ja vastuut
Haku
Palaute

 


"Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 28 yritystä ja 2 tilitoimistoa"

12.03.2010

Työ- ja elinkeinoministeriö teetti tutkimuksen taloushallinnon raportoinnin kustannuksista ja yrityksille aiheutuvasta hallinnollisesta taakasta (Selvitys yrityksille aiheutuvista hallinnollisista kustannuksista – Taloushallinnon raportointi). Siinä haastateltiin vain 28 osakeyhtiötä ja kahta tilitoimistoa.

Kaksi tilitoimistoa on vajaa puoli promillea kaikkien tilitoimistojen määrästä ja 28 yritystä ei edes sitä.

Selvitys osoittaa, että ministeriön tarkoituksena ei ole yritysten hallinnollisen taakan keventäminen vaan säilyttäminen tai jopa lisääminen.


Ostolaskut ovat vain yksi tositelaji

Taloushallinnon sähköistäminen on avain yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen. Ydintoiminto on kirjanpito.

Paperiton kirjanpito tuli mahdolliseksi vuonna 1997, kun kirjanpitolaki salli tositteiden ja kirjanpitokirjojen säilyttämisen konekielisessä muodossa eikä niitä enää tarvinnut tulostaa paperille.

Nykyisin moni kuvittelee, että taloushallinnon sähköistäminen on sama kuin verkkolaskutus. Näin ei kuitenkaan ole. Ostolaskut ovat verkkolaskujen avulla tapahtuvan sähköistymisen pullonkaula.

Myyntilaskuthan on vuosikausia olleet sähköisessä muodossa lähettäjän kirjanpidossa, koska ne on tehty tietokoneella. Sama koskee muistiotositteita. Tiliotteet on saatu jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien pankeista yhtenäisen standardin mukaisina konekielisinä Tito-tiliotteina.

Ainoa ongelma ovat ostolaskut. Ne voidaan saada sähköiseen muotoon kahdella tavalla: konekielisessä muodossa saapuvina laskuina tai skannaamalla. Konekielisyys edellyttää standardointia ja verkkolaskutuksen yleistymistä.

Tällä hetkellä Suomessa on käytössä Finvoicen lisäksi myös muita verkkolaskuformaatteja, joten mistään standardista ei voida puhua.

Verkkolaskujen lähettäjiä on hyvin vähän. Tieken verkkolaskuosoitteiston mukaan verkkolaskujen lähetysvalmius on 21.452 yrityksellä (9.3.2010), kun Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 320.952 toimivaa yritystä (vuoden 2008 tieto). Eivätkä kaikki verkkolaskuttajat lähetä kaikkia laskujaan verkkolaskuina, koska vastaanottajia on lähes yhtä vähän.

Verkkolaskutuksen avulla taloushallinnon sähköistäminen on pitkä ja kivinen tie. Esteitä tielle ovat rakentaneet pankit ja muut verkkolaskuoperaattorit, jotka eivät pääse irti ahneudestaan.


Työ- ja elinkeinoministeriö on taloushallinnon sähköistämisen jarru

Sähköisen taloushallinnon toinen tie on konekielinen tiliote. Sen on voinut saada kaikista pankeista standardimuotoisena jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

Suomessa on tarjolla useita kirjanpito-ohjelmia, jotka osaavat lukea konekieliset tiliotteet automaattisesti kirjanpitoon, ja osa näistä ohjelmista myös tiliöi maksutapahtumat tiliotteella olevien tietojen perusteella automaattisesti.

Jos laskuja ei tarvittaisi kirjanpidon tositteina, sähköinen taloushallinto olisi toteutunut jo kauan sitten. Laskuja tarvitaan arvonlisäverolain laskuperusteen vuoksi. Kirjanpitolaki sallii maksuperusteisen kirjanpidon tilikauden aikana mutta se ei tunne lainkaan laskuperustetta, joten arvonlisäverolakia säädettäessä tapahtui lainsäädäntövirhe.

Kirjanpitolaki ei pääsääntöisesti salli tilinpäätösten laatimista maksuperusteisesti vaan se edellyttää suoriteperustetta. Sama vaatimus on elinkeinoverolaissa.

Suoriteperusteen vuoksi tilinpäätöksen laadinta on samanlaista kuin aikanaan patalapun virkkaaminen kansakoulussa: siitä ei tahtonut milloinkaan tulla kunnollista. Pelkästään myötätunnosta äiti pidätteli nauruaan saadessaan lapsensa virkkaaman käppyrän, jolla ei ollut mitään käyttöä.

Suoriteperuste edellyttää laskujen kirjaamisen lisäksi myös rahtikirjojen ja muiden toimituspäiviä todentavien liitteiden ottamista mukaan tositeaineistoon. Jaksottaminen ja kohdistaminen on joskus liian vaikeaa kokeneellekin kirjanpitäjälle.

Työ- ja elinkeinoministeriön vallassa on sallia maksuperusteisten tilinpäätösten laadinta pienimmissä yrityksissä. Tätä se ei tahdo tehdä ja juuri tästä syystä se vähätteli em. selvityksessään taloushallinnon kustannusten määrää.

Jos maksuperusteinen tilinpäätös hyväksytään, voidaan kirjanpito perustaa kokonaan konekielisiin tiliotteisiin. Myynti- ja ostolaskuja sekä muistiotositteita ei silloin tarvita. Kirjaaminen ja tiliöinti tapahtuisivat automaattisesti. Veroilmoitus on jo lähetettävissä sähköisessä muodossa, joten koko prosessi on automatisoitavissa tällä tavoin.

Pienimpien yritysten hallinnollisen taakan keventäminen on tahdosta kiinni. Onko ministeriön virkamiehillä hyvää vai pahaa tahtoa? Tätä kysymme aiheellisesti.



VIIKON KÄRKIJUTUT

Nettifoorumi 11.03.2010
Eeva Koittola
Takkuilevat verkkolaskut

– Laskuttajan tehtäväksi jää sitten soitella asiakkaille, että onko verkkolasku saapunut – ja useimmiten ei. Joten lasku on uudestaan laitettava liikkeelle joko etanapostiin tai sähköpostiin. Tämäkö vähentää työtä?



Haastattelu 12.03.2010
Jukka Ropponen
Pk-yritysten kotisivuissa on paljon parantamisen varaa

– Tavallisin yritysten kotisivujen toteutuksen virhe liittyy siihen, että nettiin laitettu informaatio ei ole osumatarkkaa asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta tarkasteltuna.



Kolumni 12.03.2010
Riku Leppänen
Maksutonta työtä tarjolla nuorelle

– Koulutus takasi nopean etenemisen uralla. Ehkäpä juuri siksi saamme kuulla niinkin ymmärtämättömiä kommentteja nuorten työllisyyden parantamisesta kuin pääministeri Matti Vanhasen työllistymisraha.



Artikkeli 12.03.2010
Lassi Mäkinen
Konekielinen tiliote on sähköisen kirjanpidon perusta

– Yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) myötä suomalaiset konekieliset Tito-tiliotteet korvataan kansainvälisillä ISO20022-standardin mukaisilla tiliotteilla.



Uutinen 08.03.2010
Neljän prosentin alennusvaatimus yhteisöverokantaan

– Yrittäjät pitävät tässä taloustilanteessa luontevana, että yritysten maksamaa yhteisöveroa alennetaan merkittävästi nykyisestä 26 prosentista. Tavoitteena voisi olla esimerkiksi neljän prosenttiyksikön alennus, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen vaati 6.3. Lohjan Yrittäjien 90-vuotisjuhlassa.




SÄHKÖPOSTIA PÄÄTOIMITTAJALLE

lassi.makinen[@]lasmak.com (poista hakasulut)



Tulosta


 
Lasmak Oy

 Palvelut
 Henkilöt
 Tiedotteet ja kirjoitukset
 Oikeudet ja vastuut
 Pääkirjoitukset

 Palaa

Pääkirjoitukset


12.03.2010
"Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 28 yritystä ja 2 tilitoimistoa"
 
05.03.2010
Millaisesta kirjanpidosta kannattaa maksaa?
 
26.02.2010
Vanhemmat ihmiset muistavat telexin
 
19.02.2010
Yhteiskunnan yritysvastuu
 
12.02.2010
Kitkaa lainsäädäntömuurin kanssa
 
05.02.2010
Stressitason vaihtelut vaarantavat yrittäjän terveyttä
 
29.01.2010
Liikeidea kypsyy työtä tehdessä
 
22.01.2010
"Maistuis varmaan sullekin"
 
15.01.2010
Internet liikeidean ytimessä
 
08.01.2010
Yrittäminen on mainettaan parempi elämäntapa
 
18.12.2009
Rahaa ei kannata panostaa, jos verovähennykset tulevat vuosien päästä
 
11.12.2009
Mieluummin vähän rahaa kuin velallisen konkurssi
 
04.12.2009
Voiton maksimointi on taloustieteen harhaoppi
 
27.11.2009
Myy asuntosi ennen kuin pankki myy sen
 
20.11.2009
Seisova raha haisee ja kuivunut virta tappaa
 
13.11.2009
Voit pelastua vain, jos tiedät ajoissa
 
06.11.2009
Eksyt, jos vain katsot eteesi ja juokset lujaa
 
30.10.2009
Ihmisten kohtaamisia tarvitaan
 
23.10.2009
Koodien kopioiminen stop – innovaatioille tilaa
 
16.10.2009
Heti eikä vasta viidestoista päivä
 

 Seuraavat