 |
|
"Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 28 yritystä ja 2 tilitoimistoa"
12.03.2010
|
Työ- ja elinkeinoministeriö teetti tutkimuksen taloushallinnon raportoinnin kustannuksista ja yrityksille aiheutuvasta hallinnollisesta taakasta (Selvitys yrityksille aiheutuvista hallinnollisista kustannuksista – Taloushallinnon raportointi). Siinä haastateltiin vain 28 osakeyhtiötä ja kahta tilitoimistoa.
Kaksi tilitoimistoa on vajaa puoli promillea kaikkien tilitoimistojen määrästä ja 28 yritystä ei edes sitä.
Selvitys osoittaa, että ministeriön tarkoituksena ei ole yritysten hallinnollisen taakan keventäminen vaan säilyttäminen tai jopa lisääminen.
Ostolaskut ovat vain yksi tositelaji
Taloushallinnon sähköistäminen on avain yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen. Ydintoiminto on kirjanpito.
Paperiton kirjanpito tuli mahdolliseksi vuonna 1997, kun kirjanpitolaki salli tositteiden ja kirjanpitokirjojen säilyttämisen konekielisessä muodossa eikä niitä enää tarvinnut tulostaa paperille.
Nykyisin moni kuvittelee, että taloushallinnon sähköistäminen on sama kuin verkkolaskutus. Näin ei kuitenkaan ole. Ostolaskut ovat verkkolaskujen avulla tapahtuvan sähköistymisen pullonkaula.
Myyntilaskuthan on vuosikausia olleet sähköisessä muodossa lähettäjän kirjanpidossa, koska ne on tehty tietokoneella. Sama koskee muistiotositteita. Tiliotteet on saatu jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien pankeista yhtenäisen standardin mukaisina konekielisinä Tito-tiliotteina.
Ainoa ongelma ovat ostolaskut. Ne voidaan saada sähköiseen muotoon kahdella tavalla: konekielisessä muodossa saapuvina laskuina tai skannaamalla. Konekielisyys edellyttää standardointia ja verkkolaskutuksen yleistymistä.
Tällä hetkellä Suomessa on käytössä Finvoicen lisäksi myös muita verkkolaskuformaatteja, joten mistään standardista ei voida puhua.
Verkkolaskujen lähettäjiä on hyvin vähän. Tieken verkkolaskuosoitteiston mukaan verkkolaskujen lähetysvalmius on 21.452 yrityksellä (9.3.2010), kun Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 320.952 toimivaa yritystä (vuoden 2008 tieto). Eivätkä kaikki verkkolaskuttajat lähetä kaikkia laskujaan verkkolaskuina, koska vastaanottajia on lähes yhtä vähän.
Verkkolaskutuksen avulla taloushallinnon sähköistäminen on pitkä ja kivinen tie. Esteitä tielle ovat rakentaneet pankit ja muut verkkolaskuoperaattorit, jotka eivät pääse irti ahneudestaan.
Työ- ja elinkeinoministeriö on taloushallinnon sähköistämisen jarru
Sähköisen taloushallinnon toinen tie on konekielinen tiliote. Sen on voinut saada kaikista pankeista standardimuotoisena jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien.
Suomessa on tarjolla useita kirjanpito-ohjelmia, jotka osaavat lukea konekieliset tiliotteet automaattisesti kirjanpitoon, ja osa näistä ohjelmista myös tiliöi maksutapahtumat tiliotteella olevien tietojen perusteella automaattisesti.
Jos laskuja ei tarvittaisi kirjanpidon tositteina, sähköinen taloushallinto olisi toteutunut jo kauan sitten. Laskuja tarvitaan arvonlisäverolain laskuperusteen vuoksi. Kirjanpitolaki sallii maksuperusteisen kirjanpidon tilikauden aikana mutta se ei tunne lainkaan laskuperustetta, joten arvonlisäverolakia säädettäessä tapahtui lainsäädäntövirhe.
Kirjanpitolaki ei pääsääntöisesti salli tilinpäätösten laatimista maksuperusteisesti vaan se edellyttää suoriteperustetta. Sama vaatimus on elinkeinoverolaissa.
Suoriteperusteen vuoksi tilinpäätöksen laadinta on samanlaista kuin aikanaan patalapun virkkaaminen kansakoulussa: siitä ei tahtonut milloinkaan tulla kunnollista. Pelkästään myötätunnosta äiti pidätteli nauruaan saadessaan lapsensa virkkaaman käppyrän, jolla ei ollut mitään käyttöä.
Suoriteperuste edellyttää laskujen kirjaamisen lisäksi myös rahtikirjojen ja muiden toimituspäiviä todentavien liitteiden ottamista mukaan tositeaineistoon. Jaksottaminen ja kohdistaminen on joskus liian vaikeaa kokeneellekin kirjanpitäjälle.
Työ- ja elinkeinoministeriön vallassa on sallia maksuperusteisten tilinpäätösten laadinta pienimmissä yrityksissä. Tätä se ei tahdo tehdä ja juuri tästä syystä se vähätteli em. selvityksessään taloushallinnon kustannusten määrää.
Jos maksuperusteinen tilinpäätös hyväksytään, voidaan kirjanpito perustaa kokonaan konekielisiin tiliotteisiin. Myynti- ja ostolaskuja sekä muistiotositteita ei silloin tarvita. Kirjaaminen ja tiliöinti tapahtuisivat automaattisesti. Veroilmoitus on jo lähetettävissä sähköisessä muodossa, joten koko prosessi on automatisoitavissa tällä tavoin.
Pienimpien yritysten hallinnollisen taakan keventäminen on tahdosta kiinni. Onko ministeriön virkamiehillä hyvää vai pahaa tahtoa? Tätä kysymme aiheellisesti.
VIIKON KÄRKIJUTUT
Nettifoorumi 11.03.2010
Eeva Koittola
Takkuilevat verkkolaskut
– Laskuttajan tehtäväksi jää sitten soitella asiakkaille, että onko verkkolasku saapunut – ja useimmiten ei. Joten lasku on uudestaan laitettava liikkeelle joko etanapostiin tai sähköpostiin. Tämäkö vähentää työtä?
Haastattelu 12.03.2010
Jukka Ropponen
Pk-yritysten kotisivuissa on paljon parantamisen varaa
– Tavallisin yritysten kotisivujen toteutuksen virhe liittyy siihen, että nettiin laitettu informaatio ei ole osumatarkkaa asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta tarkasteltuna.
Kolumni 12.03.2010
Riku Leppänen
Maksutonta työtä tarjolla nuorelle
– Koulutus takasi nopean etenemisen uralla. Ehkäpä juuri siksi saamme kuulla niinkin ymmärtämättömiä kommentteja nuorten työllisyyden parantamisesta kuin pääministeri Matti Vanhasen työllistymisraha.
Artikkeli 12.03.2010
Lassi Mäkinen
Konekielinen tiliote on sähköisen kirjanpidon perusta
– Yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) myötä suomalaiset konekieliset Tito-tiliotteet korvataan kansainvälisillä ISO20022-standardin mukaisilla tiliotteilla.
Uutinen 08.03.2010
Neljän prosentin alennusvaatimus yhteisöverokantaan
– Yrittäjät pitävät tässä taloustilanteessa luontevana, että yritysten maksamaa yhteisöveroa alennetaan merkittävästi nykyisestä 26 prosentista. Tavoitteena voisi olla esimerkiksi neljän prosenttiyksikön alennus, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen vaati 6.3. Lohjan Yrittäjien 90-vuotisjuhlassa.
SÄHKÖPOSTIA PÄÄTOIMITTAJALLE
lassi.makinen[@]lasmak.com (poista hakasulut)
|
|
|
|
