 |
|
Suomi muuttaa väriään harmaasta ruskeaksi
30.07.2010
|
Kaikkea byrokratiaa emme pysty poistamaan. Kaikkea talousrikollisuuttakaan emme pysty kitkemään.
Hallintomenettelyiden lisääminen laajentaa harmaata taloutta ja talousrikollisuuden torjuminen lisää byrokratiaa. Näiden välillä on tehtävä valinta. Haluammeko terveen yrityskannan vai putipuhtaan talouden?
Harmaata vai ruskeaa?
Suomi ei ole enää sinivalkoinen maa, josta olemme aina olleet ylpeitä. Se on muuttunut harmaanruskeaksi.
Sodan jälkeen puhuttiin mustasta pörssistä. Harmaa talous tuli sanavalikoimaan myöhemmin. Kun lait eivät enää olleet rajoittavia, laajamittaiselta mustan pörssin kaupalta katkesi kysyntä.
Yrittäminen oli hyvin vapaata 1960- ja 1970-luvuilla, vaikka yrittäjiä ei suuren vasemmistoaallon vuoksi arvostettu.
Nyt yrittäjiä ylistetään juhlapuheissa mutta silti heitä kuritetaan kaikenlaisilla velvollisuuksilla ja määräyksillä. Niiden määrä on lisääntynyt.
Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, kun harmaasta taloudesta on puhuttu, yrittämisen lainsäädäntöä on tiukennettu. Usein hallitus on perustellut tiukennuksia talousrikosten torjunnalla.
Olemme siirtymässä harmaan talouden ajasta ruskean talouden aikaan.
Rikostutkinnan maine ei kestä valheita ja puolitotuuksia
Harmaan talouden torjuntaan on vaadittu lisää varoja joka vuosi.
Budjettivalmistelut aloitetaan kesällä. Tämän vuoksi harmaan talouden torjunta nousee otsikoihin joka kesä yhtä varmasti kuin kevät vaihtuu kesäksi.
Vaatimukset talousrikostutkinnan lisärahoituksesta ovat synnyttäneet harmaan valheen. Se ei ole valkoinen valhe, koska kysymyksessä on emävalhe eikä pikkuvilppi.
Jo 1990-luvulta lähtien on lehdistössä puhuttu, että harmaan talouden koko Suomessa on viisi miljardia euroa (aikaisemmin 30 miljardia markkaa). Tämä luku on kummitellut samansuuruisena, vaikka harmaan talouden on väitetty kasvavan jatkuvasti.
Tosiasiassa tälle luvulle ei ole löytynyt tieteellisesti todistettua lähdettä. Se on vedetty hihasta.
Luvun valheellisuudesta huolimatta poliitikot ovat toistaneet sitä, koska Veikko Vennamo toi aikanaan poliitikkojen sanavarastoon rötösherra-termin.
Poliitikot eivät halunneet olla rötösherroja. Siirtääkseen huomion muualle he leimasivat yrittäjät talousrikollisiksi.
Mitään muuta vähemmistöä ei Suomessa ole leimattu yhtä törkeästi. Kielellisten, rodullisten ja muiden vähemmistöjen leimaaminen on ankarasti kiellettyä Suomessa.
Silti yrittäjissä on tiukasti rikollisen leima. Voidaan perustellusti puhua vähemmistön vainoamisesta.
Yrittäjien määrä vähenee ja työttömyys lisääntyy
Rinta rinnan harmaasta taloudesta puhumisen kanssa yrittäjien määrä on vähentynyt. Tällä hetkellä Suomessa on 65.000 yrittäjän vaje 1990-luvun alun määrään verrattuna.
Ihmiset kyllä sanovat arvostansa yrittäjiä mutta eivät itse halua ryhtyä yrittäjäksi.
Moni virkamies, joka ei milloinkaan ole edes ajatellut itse ryhtyvänsä yrittäjäksi, hoputtaa suomalaisia perustamaan yrityksiä ja kasvattamaan yrityksiään. Hoputuksesta ja houkutuksista huolimatta ihmiset eivät vain ryhdy yrittäjiksi ja yrittäjät eivät kasvata yrityksiään.
Vaikka juuri nyt näyttää paremmalta, todellisuudessa Suomen talous on syöksykierteessä, joka johtaa yhä pienempään yrityskantaan ja yhä suurempaan työttömyyteen. Olemme jo tottuneet satojentuhansien työttömyyslukuihin.
Teollisuuslaitosten sulkemiset johtavat suurempaan perustyöttömyyteen, josta ei ole paluuta, koska pitkäaikaistyöttömät ovat työmarkkinoilta lopullisesti menetettyä väkeä.
Presidentti Urho Kekkonen runnasi vuonna 1975 kokoon hätätilahallituksen, kun työttömien määrä nousi 60.000 henkilöön. Nyt tämä olisi suorastaan loistava tilanne.
Ihmisten halu perustaa uusia yrityksiä voi pelastaa Suomen syöksykierteestä. Yrittäjä työllistää ainakin itsensä ja parhaassa tapauksessa myös muita.
Yrittäjyyttä edistetään parhaiten ruskeaa taloutta pienentämällä. Harmaa talous supistuu samalla. Byrokratian keventäminen on paras keino talousrikollisuuden torjuntaan.
KOULUTUSTA
Helsinki 23.08.2010
Sähköinen taloushallinto tilitoimistossa
– Seminaarin kouluttaja on tehnyt kirjanpitoja, veroilmoituksia ja tietokoneohjelmia yli 40 vuoden ajan.
VIIKON KÄRKIJUTUT
Haastattelu 30.07.2010
Markku Lampola
Parasta halutaan seurata
– Ehdottomasti varmin tapa suojautua onkin olla alansa paras toimija. Silloin muut haluavat toimia kumppaneinasi ja liittoutua mukaan parhaiden joukkoon.
Kolumni 30.07.2010
Britt Vuorio
Kun pieni onkin suuri
– Arvostetaanko tilitoimistojen talousammattilaisia vieläkään tarpeeksi? Arvostetaanko heidän asiakkaitaan, pieniä yrityksiä, joissa yrittäjät panevat työssään likoon koko elämänsä?
Artikkeli 30.07.2010
Lassi Mäkinen
Byrokratia tulee kalliimmaksi kuin harmaa talous
– Talousrikollisuus on vastenmielinen asia. Sitä en halua. Haluan tällä artikkelilla vain korjata yleisen harhakäsityksen. Luullaan, että harmaata taloutta voidaan torjua määräyksiä, valvontaa ja hallintomenettelyitä lisäämällä.
SÄHKÖPOSTIA PÄÄTOIMITTAJALLE
lassi.makinen[@]lasmak.com (poista hakasulut)
|
|
|
|
