Lausunto SPE:tä koskevasta EU-asetuksen luonnoksesta
19.05.2008
|
Lasmak Oy:n 19.5.2008 oikeusministeriölle lähettämä lausunto luonnoksesta yksityistä eurooppalaista yhtiötä koskevaksi EU-asetukseksi
Oikeusministeriö
Lainvalmisteluosasto
LAUSUNTO LUONNOKSESTA YKSITYISTÄ EUROOPPALAISTA YHTIÖTÄ KOSKEVAKSI EU-ASETUKSEKSI
Hanke yksityisen eurooppalaisen yhtiömuodon (SPE) toteuttamiseksi on tärkeä rajat ylittävän yritystoiminnan edistämiseksi, EU:n jäsenmaiden kansalaisten kannustamiseksi perustamaan yrityksiä ja yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi.
Tässä lausunnossa ei puututa kaikkiin luonnoksen yksityiskohtiin vaan keskitytään yleisesti kolmeen asiaan: olettamasäännökset, kansallisen lainsäädännön soveltaminen ja johdonmukaisuus velkojien suojan toteuttamisessa.
Olettamasäännökset
Nimellistä vähimmäisosakepääomaa perustellaan luonnoksessa yrityksen aloittamisen helpottamisella. Perustelu on oikea, mutta sama perustelu voitaisiin esittää myös siinä tapauksessa, että asetukseen sisällytettäisiin olettamasäännöksiä. Niiden avulla yrityksen perustamisen hallinnollista taakkaa voidaan vähentää olennaisesti.
Yleensä perustettava yritys on hyvin pieni. Tärkeintä on toteuttaa yrityksen perustamistoimet mahdollisimman helposti ja nopeasti. Tämä voitaisiin saada aikaan siten, että SPE:n perustaminen sallittaisiin ilman yhtiöjärjestyksen laatimista. Asetukseen sisältyisin olettamasäännökset mm. seuraavista asioista:
- toimialana yleistoimiala
- osakkaiden päätöksenteon menettelyt
- johdon valinta
- ei tilintarkastajaa
- osakkeiden merkintähinnan maksaminen käteisenä pankkitilille kolmen kuukauden kuluessa merkinnästä
- osakkeen merkintähinta on sen nimellisarvo
- osakkeiden lunastuslauseke
Olettamasäännöksistä voitaisiin säätää samanlaisessa liitteessä kuin nyt on ehdotettu säädettäväksi yhtiöjärjestyksen sisällöstä.
Jos SPE perustetaan ilman yhtiöjärjestystä, asetuksessa säädetyt olettamasäännökset olisivat aina kaikilta osin voimassa. Yhtiön perustamisesta laadittaisiin sopimus, jossa päätetään perustaa yhtiö ilman yhtiöjärjestystä, päätetään yhtiön toiminimestä, kotipaikasta, tilikaudesta, osakkeen merkintähinnasta ja osakkeiden lukumäärästä, valitaan johto sekä merkitään osakkeet. Jos osakkaat haluavat joiltakin osin päättää toisin, he laativat yhtiöjärjestyksen.
Mikäli olettamasäännöksin perustettavia yhtiöitä halutaan rajoittaa, ehdoksi voidaan asettaa osakkaiden enimmäismäärä. Rajana voisi esimerkiksi olla 10 osakasta.
Käytännössä olettamasäännökset johtaisivat siihen, että suurin osa yhtiöistä perustettaisiin ilman yhtiöjärjestystä. Kun yhtiö kasvaa, sille saattaa tulla tarve laatia yhtiöjärjestys. Siinä vaiheessa se on taloudellisesti niin vahva, etteivät yhtiöjärjestyksen laadinnasta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset enää merkitse sille mitään.
Kansallisen lainsäädännön soveltaminen
Hankkeen eräänä tarkoituksena lienee yhdenmukaistaa yhtiölainsäädäntöä EU:n jäsenmaissa. Tämän toteutumiseksi tulisi karsia luonnoksessa mainittuja lukuisia viittauksia kansallisen lainsäädännön soveltamisesta. Jos SPE:n soveltamisessa käytetään kovin paljon kansallista lainsäädäntöä, voidaan kysyä, mihin EU-asetusta tarvitaan lainkaan. Jokaisessa maassa on oma yhtiölainsäädäntönsä, johon ei tässä asetuksessa pitäisi viitata ollenkaan. Jos viittauksia kansalliseen lainsäädäntöön ei ole tai niitä on vähän, SPE:stä tulee erityinen yhtiömuoto kansallisten yhtiömuotojen rinnalle ja se on jokaisessa jäsenmaassa mahdollisimman yhteneväinen.
Seuraavassa kohdassa käsitellään tarkemmin velkojien suojaa, mutta tähän liittyy myös kansallisen kirjanpitolainsäädännön soveltaminen. Velkojien suojaamiseksi on tärkeää, että pienen yhtiön tilinpäätöstietoja ei ole velvollisuutta julkistaa.
Tiedonannossaan 10.7.2007 komissio ehdotti pienten yritysten tilinpäätösten julkistamispakon poistamista: ”Pienten yritysten tilinpäätösten julkaiseminen ei ole niin tärkeää, sillä tilinpäätöstietoja tarvitsee vain pieni määrä sidosryhmiä, esimerkiksi luottolaitokset ja toimittajat, jotka voivat pyytää rahoitustietoja suoraan yritykseltä. Sen vuoksi pienten yritysten täydellinen vapauttaminen julkaisuvaatimuksista hyödyttäisi tällaisia yrityksiä huomattavasti eikä merkittäviä kielteisiä vaikutuksia syntyisi.” Säätäessään SPE:stä komissiolla on nyt tilaisuus toteuttaa tämä ehdotus.
Johdonmukaisuus velkojien suojan toteuttamisessa
EU-asetuksen luonnoksessa yhden euron osakepääoman minimirajaa perustellaan sillä, että tutkimusten mukaan velkojille kassavirrat ovat maksukyvyn kannalta olennaisempia kuin pääoma. Tämä perustelu on oikea, mutta luonnos ei ole johdonmukainen sen soveltamisessa.
Osakepääoman lisäksi velkojien suojaamiseen vaikuttavat yhtiön varojen jakaminen ja sen asettaminen selvitystilaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Kummassakin on kysymys maksukyvystä, jonka selvittämiseen tarvitaan kassavirtalaskentaa.
Varojen jakamista koskevan rajauksen määrittelyssä luonnos ei noudata em. velkojien suojaamisen kannalta tärkeää perustelua, vaan lähtökohtaisesti edellytyksenä on tasetesti: yhtiön varat kattavat täysin sen vastuut. Tämä testi on monella tavalla ongelmallinen:
- Taseen varat eivät ole kassavaroja ja kassatuloja, joilla kassamenot tulevaisuudessa maksetaan. Kassamenoja ei yleensä voida maksaa esimerkiksi antamalla velkojalle käyttöomaisuutta, vaan tähän tarvitaan rahaa.
- Taseen varojen arvostaminen on epämääräistä. Tasearvot perustuvat joko subjektiivisesti määrättyihin poistoihin tai subjektiivisesti tehtyihin arvioihin omaisuuserien käyvistä arvoista.
- Tase ei sisällä tietoa kaikista yhtiön vastuista. Esimerkiksi työsopimuksiin perustuvat tulevaisuudessa maksettavat palkat ja henkilösivukulut, vuokrasopimuksiin perustuvat tulevat vuokrat ja lainasopimuksiin perustuvat tulevat koronmaksut eivät näy taseessa lainkaan.
- Siinä muodossa kuin asia on kirjattu luonnoksen lakitekstiin tasetesti sallii myös osakepääoman maksamisen osinkona osakkaille. Ainoastaan perusteluissa mainitaan, että varoja voidaan jakaa vain jakokelpoisen voiton perusteella.
Kuten osakepääoman minimirajaa koskevassa perustelussa todetaan, kassavirralla on merkitystä maksukyvyn kannalta.
Luonnoksessa kerrotaan, että maksukykytesti on käytössä viidessä jäsenmaassa. Testin harvinaisuus ei saa olla esteenä sille, että varojen jakamisen peruste määritellään SPE:ssä pätevästi. Maksukykytesti on ainoa pätevä varojen jaon peruste. Maksukykytestin sisältö on kuitenkin määriteltävä kirjanpitokäsittein. Tähän eivät tuloslaskelman ja taseen käsitteet sovellu, vaan tarvitaan kassavirtalaskennan käsitteitä.
Velkojien suojaamisen vuoksi on varmistettava, että SPE:n johto ja osakkaat ryhtyvät riittävän aikaisessa vaiheessa toimenpiteisiin uhkaavan maksukyvyttömyyden välttämiseksi. Tällaisessa tilanteessa on välittömästi laadittava kassasuunnitelma, ja sen perusteella kutsuttava osakkaat koolle päättämään mahdollisen yrityssaneerauksen aloittamisesta. Aikataulujen on oltava tiukkoja, sillä lievä maksukyvyttömyys muuttuu hyvin nopeasti kassakriisiksi, ellei asialle tehdä mitään.
Lassi Mäkinen
toimitusjohtaja, päätoimittaja
Kirjoittaja: Lassi Mäkinen
|
|
