Viimeinen rivi valehtelee aina
28.07.2008
|
Kirjoitus julkaistiin Kauppalehdessä 28.7.2008
Yritysten tilinpäätökset ovat tavallisille ihmisille vaikeaselkoisia. Niistä on totuttu katsomaan ainoastaan se, mitä viivan alle jää. Asiantuntijatkin luottavat yrityksiin, jotka tuottavat voittoa, ja halveksivat tappiota tuottavia yrityksiä.
Vaikka tilinpäätösdirektiivi edellyttää, että tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva yrityksen varoista ja vastuista, rahoitusasemasta sekä tuloksesta, suomalainen tilinpäätös ei ollenkaan täytä tätä vaatimusta. Se antaa suorastaan väärän ja puutteellisen kuvan yrityksen talouden kehityksestä ja tilasta.
Virallisten tilinpäätösten voittoluku ei kerro totuutta yrityksen kannattavuudesta. Tuloslaskenta perustuu niin suurelta osin arvioihin, että voittoa esittävän yrityksen toiminta saattaakin olla tappiollista.
Ongelman ydin on käyttöomaisuuden poistoissa. Esimerkiksi koneen hankintahinta vähennetään johdon etukäteen arvioimana vaikutusaikana. Kuka tietää vuosien päähän, miten kauan kone tuottaa tuloa? Monet muutkin jaksotuserät vääristävät tuloslaskelmaa niin, että viimeisen viivan alla olevaan lukuun ei voi luottaa.
Taseessa omaisuuden arvot perustuvat hankintahintoihin, joista on vähennetty poistot. Tämän vuoksi tasearvoilla ei ole mitään tekemistä käypien arvojen kanssa.
General Electricin entinen pääjohtaja Jack Welch pitää kirjassaan ”Voittajaksi: Vastaukset” (Edita 2007) yrityksen terveyden tärkeimpinä mittareina työntekijöiden sitoutumista, asiakkaiden tyytyväisyyttä ja kassavirtaa. Jälkimmäistä hän pitää tärkeänä siitä syystä, että se ei valehtele: ”Kaikki muut kirjanpidolliset tunnusluvut, kuten nettovoitto, ovat muokattavissa.”
Yritystalouden esperanto
Koska lakisääteinen kirjanpito pakottaa yritykset tuottamaan tuloslaskelmia ja taseita, suomalaisissa yrityksissä ei ole kassavirta-ajattelun perinnettä.
Kassavirtalaskenta tuottaa tietoa yrityksen taloudesta sentin tarkkuudella. Kassatilin saldo on joka päivä täsmäytettävissä pankkitilien saldoihin. Laskentatekniikkaan vihkiytymätönkin ymmärtää, mitä kassavirtalaskelma kertoo. Se on kansainvälinen kieli.
Kassavirtalaskenta antaa tietoa yrityksen maksukyvystä. Tiliotteisiin perustuva kassakirjanpito rekisteröi historiaa, ja kassasuunnittelulla nähdään tulevaisuuteen. Kassakirjanpidon ja -suunnittelun välillä ei ole epäjatkuvuuskohtaa, jollainen aina syntyy tuloslaskennan ja tulosbudjetoinnin välille.
Tulevaa kassavirtaa koskeva tieto on olennaista johtamisen kannalta. Kasvuyrityksen on joka päivä pidettävä huoli, etteivät rahat lopu kesken. Jos kaikesta huolimatta ajaudutaan kassakriisiin, siitä selvitään vain huolellisella kassasuunnittelulla.
Eräät asiantuntijat pitävät konkurssin perusteena sitä, että yrityksen varat ovat pienemmät kuin velat. Koska taseeseen merkityt velat erääntyvät osittain jopa vuosien päästä, ei ole mitään syytä edellyttää kaikkien varojen olevan jo nyt yrityksen hallussa.
Yritys on saattanut tuottaa tappiota usean vuoden ajan niin paljon, että sen oma pääoma on kääntynyt negatiiviseksi – kaikki pääomat on syöty. Tällainen yritys voi kuitenkin aivan hyvin olla maksu- ja toimintakykyinen, eikä siis ollenkaan konkurssikypsä.
Konkurssilain mukainen konkurssiin asettamisen peruste on pysyvä maksukyvyttömyys. Tätä ei voida määrittää tuloslaskelman ja taseen perusteella, vaan tarvitaan kassavirtalaskentaa.
Erääntyvät laskut, palkat ja verot maksetaan kassassa olevilla varoilla ja asiakkailta kertyvillä tuloilla. Tärkeätä on kassatulojen oikea ajoitus kassamenojen kanssa siten, että joka päivä rahat riittävät maksuihin.
Terve kassavirtapohja
Siirtymällä maksuperusteiseen kirjanpitoon ja kassavirtapohjaiseen tilinpäätösraportointiin voidaan yrityksen talouden tärkeimmästä ominaisuudesta, maksukyvystä antaa oikea ja riittävä kuva.
Pörssiyhtiöissä tällainen kirjanpitomenetelmän muutos ei IFRS-käytäntöön siirtymisen jälkeen enää ole mahdollista, mutta pienemmissä yrityksissä se voidaan toteuttaa muutaman lakipykälän muutoksella.
Komissio on asettanut EU-jäsenmaille tavoitteeksi 25 prosentin yritysten hallinnollisten rasitteiden vähentämisen. Tavoite saavutetaan maksuperusteisella kirjanpidolla, ja samalla luodaan terve kassavirtapohja yritysten päätöksenteolle.
Lassi Mäkinen
toimitusjohtaja
Helsinki
Kirjoittaja: Lassi Mäkinen
|
|
