Suomalaisyrityksiltä puuttuu kassanhallinnan ammattitaito
05.08.2008
|
Kirjoitus julkaistiin Keskisuomalaisessa 3.8.2008
Konkurssien määrä ja työttömyys nousivat 1990-luvun laman aikana maamme taloushistorian huippulukemiin. Olemmeko oppineet mitään noista ajoista?
Pian on joka tapauksessa kiire oppia.
Suomen talouskasvu on hidastumassa kansainvälisen talouden vaikutuksesta. Emme vielä tiedä, miten syvä ja pitkäaikainen taantumasta tulee, mutta voimme varmuudella ennustaa konkurssien määrän lisääntyvän. Tämä on jo alkanut. Konkursseista seuraa työttömyyttä. Luottotappiot aiheuttavat työttömyyden kerrannaisvaikutuksia.
Nekin yritykset, jotka eivät joudu konkurssiin, joutuvat nielemään vaikeuksiin ajautuneiden yritysten aiheuttamia luottotappioita. Tässä tilanteessa niiden on sopeutettava oma taloutensa välttääkseen kassakriisin.
Konkurssi voidaan estää, jos kassakriisi pystytään torjumaan etukäteen tai parantamaan terveeksi. Suomalaisissa yrityksissä ei kuitenkaan ole kassanhallinnan perinnettä ja ammattitaitoa.
Taloushallinto on keskittynyt tilinpäätösten laatimiseen ja veroasioiden hoitamiseen, eikä yrityksen maksukyky saa riittävää johdon huomiota. Syynä nykytilaan on kirjanpito- ja verolainsäädäntö, joka ei salli maksuperusteisen tilinpäätöksen laatimista.
Osakeyhtiölaissa sen sijaan on edistyksellisesti otettu huomioon maksukyky varojen jaon perusteena, mutta siinäkin asia on jäänyt puolitiehen. Velkojien suojaamisessa tuijotetaan vielä taserakenteeseen, vaikka huomio pitäisi keskittää velallisen maksukykyyn.
Yritys saattaa ajautua konkurssiin siitä huolimatta, että sen tuloskehitys on aina ollut voitollinen ja tase vahva.
Toinen yritys voi sen sijaan tuottaa tappiota usean vuoden ajan, mutta se ei silti ole konkurssikypsä, jos se kykenee hoitamaan maksunsa oikea-aikaisesti. Se voi jopa menettää koko oman pääomansa, eikä siltikään tilanne ole toivoton.
Nykyiseen lainsäädäntöön perustuva tilinpäätös johtaa harha-ajatteluun. Yritysjohto tarvitsee kassavirta-ajattelun mallin ja jatkuvasti tietoa yrityksen kassatilanteen muutosnäkymistä. Lähtökohtana on maksuperusteinen kirjanpito, joka tuottaa kassavirtalaskelmia.
Yrityksen on nopeasti reagoitava maksukykynsä heikkenemiseen ja mieluiten ennakoitava sitä. Kassasuunnittelun on oltava yritysjohdon jokapäiväistä työtä.
Viime vuosikymmenen lamasta selviytyivät parhaiten ne yritykset, jotka olivat jo edellisellä vuosikymmenellä huolehtineet maksukyvystään välttämällä ylenmääräistä lainanottoa. Monet sellaisetkin yritykset, jotka ottivat ulkomaisia luottoja, selviytyivät hengissä huolellisesti hoidetun kassasuunnittelun avulla.
LASSI MÄKINEN toimitusjohtaja Helsinki
Suomalaisyrityksiltä puuttuu kassanhallinnan ammattitaito
Keskisuomalainen 3.8.2008
Vastaus em. kirjoitukseen:
Moni yrittäjä selviytyy vaivoin velvoitteistaan
Keskisuomalainen 8.8.2008
Kirjoittaja: Lassi Mäkinen
|
|
