Pienyrityksiä ajetaan turhiin konkursseihin
12.08.2009
|
Maaseudun Tulevaisuus julkaisi 12.8.2009 seuraavan kirjoituksen:
Pienyrityksiä ajetaan turhiin konkursseihin
Yritysten konkurssien määrä on lisääntynyt kolmanneksella viime vuodesta. Vuosittaisissa konkurssitilastoissa olemme tänä vuonna samalla tasolla kuin vuonna 1990. Sen jälkeen koimme kuusi suurten konkurssimäärien vuotta. Toivottavasti nykyinen lama ei kestä yhtä pitkään, mutta siihen on silti varauduttava.
Konkurssit voidaan monessa tapauksessa välttää. Tähän tarvitaan yrittäjän osaamisen lisäksi poliitikkojen ja virkamiesten tahtoa ja ymmärrystä. Kaikki tämä puuttuu lähes tyystin.
Yrittäjät eivät ole varautuneet yrityksensä konkurssiin. He eivät tunnista vaaraa edes silloin, kun se on jo selvästi nähtävissä. Konkurssi aiheutuu siitä, että rahat eivät riitä maksujen hoitamiseen. Kirjanpidon laskelmat eivät mittaa rahan riittävyyttä vaan ne mittaavat kannattavuutta ja vakavaraisuutta, ja niitäkin puutteellisesti. Yritys voi mennä konkurssiin tuloslaskelman voitosta huolimatta ja välttää sen, vaikka tuottaakin tappiota. Yrityksen on vain koko ajan huolehdittava siitä, että maksut hoidetaan velkojia tyydyttävällä tavalla.
Jos yrityksen pankkitilillä on paljon rahaa, maksuja on helppo hoitaa. Nyt rahaa ei kuitenkaan ole eikä sitä enää mistään ole saatavissa. Pienyritykset eivät saa edes muruja niistä miljardeista, joita valtio syytää suuryrityksille. Pienten yritysten on selviydyttävä omin neuvoin. Tämä edellyttää kirjanpidon ja budjetoinnin tekemistä uudella tavalla. Kassakirjanpidon ja kassasuunnittelun avulla yritys voi sinnitellä elossa usean vuoden ajan, vaikka tappiota tulee joka vuosi ja oma pääomakin muuttuu negatiiviseksi.
Lainsäädäntö vain on niin nurinkurista, että se tukee huonosti kassavirtalaskentaan perustuvaa kirjanpitoa ja pakottaa osakeyhtiön tekemään ilmoituksen kaupparekisteriin, jos sen oma pääoma on negatiivinen. Tältä osin osakeyhtiölaki on järjetön. Negatiivinen oma pääoma ei ole millään tavoin varma merkki konkurssikypsyydestä mutta tämän tiedon julkiseksi tekeminen sulkee yritykseltä paitsi lainahanat myös kaupanteon ja kassavirran.
Suomen Yrittäjät ja Taloushallintoliitto tekivät 2006 – 2007 esityksen negatiivista omaa pääomaa koskevasta lakimuutoksesta. Siinä oli kysymys hienosäädöstä eikä kenellekään tullut mieleen koko järjettömän pykälän kumoaminen. Niinpä negatiivisen oman pääoman ilmoitusvelvollisuus on edelleen olemassa.
Sama ongelma koskee tilinpäätösten ilmoittamista kaupparekisteriin. Vaikeuksissa oleva yritys ajautuu takuuvarmasti konkurssiin, jos sen taloustiedot tulevat julki. Kilpailijat pitävät huolen siitä, että nuijanukutus on kuolettava. Yli satatuhatta pienyhtiötä on niskuroinut tätä ilmoittamista vastaan mutta Patentti- ja rekisterihallitus sekä Verohallitus keksivät vuonna 2005 ovelan juonen ja se toteutettiin vaivihkaa juuri ennen eduskunnan joululomia. Uuden säännöksen mukaan veroilmoitukseen liitetyt tuloslaskelmat ja taseet pakkojulkistetaan näiden viranomaisten yhteistyöllä. Verohallitus jopa rikkoo kaupparekisterilakia tässä asiassa. Sillä ei ole oikeutta lähettää kaupparekisteriin laskelmia, joita se ei tarvitse verotuksen toimittamisessa.
Verohallinto myös hakee yrityksiä konkurssiin hanakasti. Yli puolet velkojien vireillepanemista konkursseista on verottajan käynnistämiä. Konkurssihakemuksen perusteena on se, että yrityksellä on verovelkaa. Konkurssipäätöksissä ei kuitenkaan oteta huomioon sitä verosaatavaa, joka yrityksellä on poistamattoman käyttöomaisuuden ja vähentämättömän vaihto-omaisuuden vero-osuuksissa. Saattaa olla, että tosiasiallisesti Verohallinto on velkaa yritykselle enemmän kuin tällä on maksamattomia veroja. Konkurssiin asettaminen on silloin turha toimenpide.
Yritysten tuloverot peritään liian aikaisin. Kasvuyritys joutuu maksamaan veroja jo siinä vaiheessa, kun se on tehnyt suuret investoinnit mutta ei vielä ole saanut asiakkailtaan riittävästi kassavirtaa niiden kattamiseksi. Raha on mennyt heti mutta verovähennyksiä saa tehdä vasta vuosien kuluessa investoinneista eikä perusvarastoa saa vähentää ollenkaan. Tällainen tilanne johtaa helposti konkurssiin. Edes tämä ennakkoon verottaminen ei riitä vaan yritykselle määrätään tuloveroennakot, jotka merkitsevät verojen maksuhetken aikaistamista kuolettavalla tavalla.
Tällä hetkellä monet yritykset elävät päivästä päivään pankkitilin saldon sallimissa puitteissa. Kaikki maksut pyritään maksamaan mutta aina rahat eivät riitä. Ensi vuoden alussa Verohallinto kiristää yritysten kassasuunnittelua ottamalla käyttöön verotilin. Se on tili, jossa olevaa rahaa voidaan käyttää vain verojen maksamiseen. Verotililtä ei voi maksaa henkilökunnan palkkoja tai tavarantoimittajien laskuja, vaikka rahasta on koko ajan pula. Mitään järjettömämpää toimenpidettä ei juuri laman syvimpään kohtaan verottaja voisi keksiä. Silti budjettineuvottelujen yhteydessä tämän tilin väitettiin helpottavan yritysten maksutilannetta.
Lähivuosina kymmenien tuhansien yritysten niska taittuu ja henkilökunta joutuu kortistoon. Suurin osa näistä konkursseista voidaan välttää viranomaisten maltillisella toiminnalla, pienillä parannuksilla yhtiö-, kirjanpito- ja verolainsäädäntöön sekä elinkeinoelämän järjestöjen viisauden lisäämisellä.
Lassi Mäkinen
toimitusjohtaja
Helsinki
Kirjoittaja: Lassi Mäkinen
|
|
